English below
Kuvaus kirjasampo.fi:stä
Pakko löytää jostain sulhanen kun
hääpäivä on kerran sovittu. Meteorologinaisen kolmenkympin
kriisistä kertova romanttinen komedia lajin parhaiden
brittielokuvien tapaan saa lukijan mainiolle tuulelle.
Tuuli viihtyy mukavasti meteorologin
työssään, kunnes eräänä päivänä kilahtaa kuunnellessaan
työkaverinsa häävalmisteluja. Hänenkin on päästävä naimisiin,
ja ajankohdaksi hän päättää 30-vuotissyntymäpäivänsä. Pieni
ongelma on se, että hän sopii sen vain itsensä kanssa, sulhasesta
ei ole tietoakaan.
Työkaverit tyrmistyvät kun Tuuli
irtisanoutuu työstään keskittyäkseen häävalmisteluihin
arvoituksellisen, ulkomailla viihtyvän tulevan puolison kanssa
miehen jota ei ole kukaan nähnyt.
Löytääkseen prinssin joutuu joskus
suutelemaan sammakkoa. Mutta sammakoksi kandidaatit paljastuvat vasta
jonkin ajan jälkeen, niin työkaveri kuin eksäkin. Vaikka Tuuli oli
jo varma siitä, että oli löytänyt sen oikean. Mutta entä sitten
sisaren lanko, salskea ja kunnollinen palomies?
Tämän
kirjan luin Kirjallisuuden genret -kurssia varten. Ryhmäni genre oli
chick lit jonka esittelimme koko luokalle ja josta pidimme
lukupiirin. Tämä kirja oli lukupiirikirjamme.
Mitähän
tästä nyt sanoisi... Ei tämä huono kirja ollut, mutta aika mitään
sanomaton. Odotin enemmän huumoria. Tavallaan sitä tässä olikin,
mutta komiikka olisi toiminut paljon paremmin valkokankaalla.
Jotenkin näen tässä suurta potentiaalia romanttiseksi komediaksi,
mutta kirjana tämä on jotenkin onneton ja vitsit eivät vain
toimineet.
Tuuli
on hahmona ärsyttävä. Hahmosta olisi tosin ehkä saanut
hauskemman ja bimbommankin.
Puutun
taas itse tekstiinkin. Tämä oli jotenkin tökerösti kirjoitettu.
Luhtasen esikoisteos, joten ehkä annan sen hänelle anteeksi. Minua
ei tosin kiinnosta tarttua Luhtasen muihin kirjoihin....
Miehet
kirjassa olivat myös hieman tylsiä ja jotenkin sieluttomia.
Naisistakin yritettiin välillä saada irti jotain syvällistä,
siinä kovin hyvin onnistumatta. Varsinkin rouva Kohtalasta olisi
saanut paljon mehukkaamman jos siihen olisi jaksettu keskittyä vielä
hieman enemmän. Kohtala olikin yksi kirjan mielenkiintoisimmista
hahmoista.
Kirjassa
hämmensi myös se, kun kirjan nimi on Tuulin viemää, mutta
välillä kirjassa keskityttiin enemmänkin muihin naisiin. Alussa
jopa tuntui siltä, että tiedän enemmän Tuulin isosiskosta
Kielosta kuin oletetusta päähenkilöstä, Tuulista. Kirjan nimi
antoi olettaa, että tämä olisi täysin Tuulin näkökulmasta
kerrottu, mutta ei ollutkaan. Ei se sinänsä haittannut, mutta
kirjaan oli aluksi vaikea päästä mukaan. En usko, että kirjassa
oli mitään tekemistä Tuulen
viemää -teoksen kanssa. Nimeen
oli vain saatu hauska sanaleikki.
Takakannen
kuvaus oli myös vähän turhan paljastava. Se oikeastaan kertoi koko
kirjan juonen muutamalla lauseella.
Tämä
oli ehkä hieman huono valinta lukupiirin kirjaksi, mutta halusimme
vähän tuntemattomampaa chick litiä ja suomalaista, koska genre on
vielä suht' nuori Suomessa, vaikkakin muualla maailmalla kai
puhutaan jo genren kuolemastakin.
Kirja
oli ihan viihdyttävä ja sen luki nopeasti. Kepeää luettavaa.
Mutta olin tosiaan odottanut jotain parempaa ja hauskempaa.
Description from Kirjasampo.fi:
It's a must to find a groom when the
wedding day has been already set up. Romantic comedy about the
midlife crisis of a meteorologist is one of the best in its genre
which puts the reader in a great mood just like all those British
sitcoms.
Tuuli is happy with her job as a
meteorologist until one day she goes nuts when listening co-worker's
wedding planning. She also has to get married and she decides the big
day on her 30th birthday. There's just one little problem,
she only set it with herself, there's no groom.
The co-workers are astounded when Tuuli
resings from her job so she could concentrate on wedding planning
with a mysterious groom who is right now abroad and who nobody has
ever seen.
To find the prince you must sometimes
kiss some frogs. But most of the candidates, for example co-worker
and ex, turned out to be frogs not until a little time has passed.
Although Tuuli was certain that the right one was already there. But
what about her sister's brother-in-law, a husky and decent fireman?
I read this book for my Literature
genres course. My group had a genre called chick lit which we
introduced to the whole class and we organized book club. This was
our book club's book.
Well, what to say... This wasn't bad
book, but it was quite bland. I expected more humour. In a certain
way there was comedy in it but it would have worked better on a
screen. There's a huge potential for a romantic comedy film in this
book but as a written novel it's just useless and the jokes just
doesn't work.
The character of Tuuli is annoying. But
it could have been funnier and more bimbo.
And I will interfere the text again.
The book seemed somewhat sloppy. This is Luhtanen's first work so I
forgive her. But I'm not interested on reading another Luhtanen's
work.
The men in the book are little dull and
souless. Luhtanen is also trying to make women to have something more
deep in them but it doesn't work very well. Especially Mrs. Kohtala
would have been a much more juicy if Luhtanen would have concentrated
on her more. Kohtala was one of the most interesting characters in
the book.
It also confused that the book was
named Tuulin viemää (Gone
with the Tuuli, Tuuli is a finnish name which means wind... Gone with
the Wind... got it?) but the book is concentrating on other women too
than just Tuuli. At the beginning I even noticed that I knew more
about Tuuli's sister, Kielo, than supposed main character Tuuli. The
name of the book assumed that the story would be told from Tuuli's
point of view but that wasn't the case. Well, it didn't bother me
that much but it was quite hard to get into the book at first. I
don't thing that there's any references to the book Gone
with the Wind. It's just a funny
pun.
The
back cover description was also too revealing. Actually, it told the
whole story and plot in just few sentences.
I
think this was somewhat of a bad choice for book club, but we really
wanted something not so well-known chick lit and something Finnish,
because this genre is still quite young in Finland, although
everywhere else there's been a talk about dying of the genre.
The
book was entertaining and quick to read. Light reading. But I really
expected something funnier and better.
2 kommenttia:
Olen loppupuolella tässä ja tökkii kyllä naiivius. Chick lit on aina naiivia jollain tapaa, mutta tarvitseeko sitä olla koko ajan? Kertojanäkökulman alituinen vaihtelu sekavoittaa myös.
Samat asiat ärsytti itseäkin. Olen varma että myös hyvää chick litiä on olemassa mutta tällä aloittaminen ei kyllä innostanut genren pariin :D
-Lilli-
Lähetä kommentti