19.12.14

Sari Luhtanen - Tuulin viemää

English below

Kuvaus kirjasampo.fi:stä

Pakko löytää jostain sulhanen kun hääpäivä on kerran sovittu. Meteorologinaisen kolmenkympin kriisistä kertova romanttinen komedia lajin parhaiden brittielokuvien tapaan saa lukijan mainiolle tuulelle.

Tuuli viihtyy mukavasti meteorologin työssään, kunnes eräänä päivänä kilahtaa kuunnellessaan työkaverinsa häävalmisteluja. Hänenkin on päästävä naimisiin, ja ajankohdaksi hän päättää 30-vuotissyntymäpäivänsä. Pieni ongelma on se, että hän sopii sen vain itsensä kanssa, sulhasesta ei ole tietoakaan.

Työkaverit tyrmistyvät kun Tuuli irtisanoutuu työstään keskittyäkseen häävalmisteluihin arvoituksellisen, ulkomailla viihtyvän tulevan puolison kanssa miehen jota ei ole kukaan nähnyt.

Löytääkseen prinssin joutuu joskus suutelemaan sammakkoa. Mutta sammakoksi kandidaatit paljastuvat vasta jonkin ajan jälkeen, niin työkaveri kuin eksäkin. Vaikka Tuuli oli jo varma siitä, että oli löytänyt sen oikean. Mutta entä sitten sisaren lanko, salskea ja kunnollinen palomies?


Tämän kirjan luin Kirjallisuuden genret -kurssia varten. Ryhmäni genre oli chick lit jonka esittelimme koko luokalle ja josta pidimme lukupiirin. Tämä kirja oli lukupiirikirjamme.

Mitähän tästä nyt sanoisi... Ei tämä huono kirja ollut, mutta aika mitään sanomaton. Odotin enemmän huumoria. Tavallaan sitä tässä olikin, mutta komiikka olisi toiminut paljon paremmin valkokankaalla. Jotenkin näen tässä suurta potentiaalia romanttiseksi komediaksi, mutta kirjana tämä on jotenkin onneton ja vitsit eivät vain toimineet.

Tuuli on hahmona ärsyttävä. Hahmosta olisi tosin ehkä saanut hauskemman ja bimbommankin.

Puutun taas itse tekstiinkin. Tämä oli jotenkin tökerösti kirjoitettu. Luhtasen esikoisteos, joten ehkä annan sen hänelle anteeksi. Minua ei tosin kiinnosta tarttua Luhtasen muihin kirjoihin....

Miehet kirjassa olivat myös hieman tylsiä ja jotenkin sieluttomia. Naisistakin yritettiin välillä saada irti jotain syvällistä, siinä kovin hyvin onnistumatta. Varsinkin rouva Kohtalasta olisi saanut paljon mehukkaamman jos siihen olisi jaksettu keskittyä vielä hieman enemmän. Kohtala olikin yksi kirjan mielenkiintoisimmista hahmoista.

Kirjassa hämmensi myös se, kun kirjan nimi on Tuulin viemää, mutta välillä kirjassa keskityttiin enemmänkin muihin naisiin. Alussa jopa tuntui siltä, että tiedän enemmän Tuulin isosiskosta Kielosta kuin oletetusta päähenkilöstä, Tuulista. Kirjan nimi antoi olettaa, että tämä olisi täysin Tuulin näkökulmasta kerrottu, mutta ei ollutkaan. Ei se sinänsä haittannut, mutta kirjaan oli aluksi vaikea päästä mukaan. En usko, että kirjassa oli mitään tekemistä Tuulen viemää -teoksen kanssa. Nimeen oli vain saatu hauska sanaleikki.

Takakannen kuvaus oli myös vähän turhan paljastava. Se oikeastaan kertoi koko kirjan juonen muutamalla lauseella.

Tämä oli ehkä hieman huono valinta lukupiirin kirjaksi, mutta halusimme vähän tuntemattomampaa chick litiä ja suomalaista, koska genre on vielä suht' nuori Suomessa, vaikkakin muualla maailmalla kai puhutaan jo genren kuolemastakin.

Kirja oli ihan viihdyttävä ja sen luki nopeasti. Kepeää luettavaa. Mutta olin tosiaan odottanut jotain parempaa ja hauskempaa.



Description from Kirjasampo.fi:

It's a must to find a groom when the wedding day has been already set up. Romantic comedy about the midlife crisis of a meteorologist is one of the best in its genre which puts the reader in a great mood just like all those British sitcoms.

Tuuli is happy with her job as a meteorologist until one day she goes nuts when listening co-worker's wedding planning. She also has to get married and she decides the big day on her 30th birthday. There's just one little problem, she only set it with herself, there's no groom.

The co-workers are astounded when Tuuli resings from her job so she could concentrate on wedding planning with a mysterious groom who is right now abroad and who nobody has ever seen.

To find the prince you must sometimes kiss some frogs. But most of the candidates, for example co-worker and ex, turned out to be frogs not until a little time has passed. Although Tuuli was certain that the right one was already there. But what about her sister's brother-in-law, a husky and decent fireman?


I read this book for my Literature genres course. My group had a genre called chick lit which we introduced to the whole class and we organized book club. This was our book club's book.

Well, what to say... This wasn't bad book, but it was quite bland. I expected more humour. In a certain way there was comedy in it but it would have worked better on a screen. There's a huge potential for a romantic comedy film in this book but as a written novel it's just useless and the jokes just doesn't work.

The character of Tuuli is annoying. But it could have been funnier and more bimbo.

And I will interfere the text again. The book seemed somewhat sloppy. This is Luhtanen's first work so I forgive her. But I'm not interested on reading another Luhtanen's work.

The men in the book are little dull and souless. Luhtanen is also trying to make women to have something more deep in them but it doesn't work very well. Especially Mrs. Kohtala would have been a much more juicy if Luhtanen would have concentrated on her more. Kohtala was one of the most interesting characters in the book.

It also confused that the book was named Tuulin viemää (Gone with the Tuuli, Tuuli is a finnish name which means wind... Gone with the Wind... got it?) but the book is concentrating on other women too than just Tuuli. At the beginning I even noticed that I knew more about Tuuli's sister, Kielo, than supposed main character Tuuli. The name of the book assumed that the story would be told from Tuuli's point of view but that wasn't the case. Well, it didn't bother me that much but it was quite hard to get into the book at first. I don't thing that there's any references to the book Gone with the Wind. It's just a funny pun.

The back cover description was also too revealing. Actually, it told the whole story and plot in just few sentences.

I think this was somewhat of a bad choice for book club, but we really wanted something not so well-known chick lit and something Finnish, because this genre is still quite young in Finland, although everywhere else there's been a talk about dying of the genre.


The book was entertaining and quick to read. Light reading. But I really expected something funnier and better. 

2 kommenttia:

Vappu-Tuuli kirjoitti...

Olen loppupuolella tässä ja tökkii kyllä naiivius. Chick lit on aina naiivia jollain tapaa, mutta tarvitseeko sitä olla koko ajan? Kertojanäkökulman alituinen vaihtelu sekavoittaa myös.

Lilli kirjoitti...

Samat asiat ärsytti itseäkin. Olen varma että myös hyvää chick litiä on olemassa mutta tällä aloittaminen ei kyllä innostanut genren pariin :D

-Lilli-