English below
18. Kirja, johon petyit?
Taitaa olla kirja jota luen juuri nyt.
Viimeinen kirja Jean Untinen-Auelin Maan lapset -sarjasta, Maalattujen luolien maa.
Tiedän, että Jean tykkää jaaritella kirjoissaan mutta tämä on jo naurettavaa!
Luen kirjaa suomeksi, kirjassa on 842 sivua, minä olen sivulla 753 ja mitään ei ole vieläkään tapahtunut!
Jos tosiaan haluat lukea tuon kirjan niin varoitan, että tästä alkaa pienet spoilerit (en yleensä tosin tee näin). No, päähahmo näkee kyllä läjän maalattuja luolia, hänestä tulee Zelandoni, papitar, muutamat pahat miehet aiheuttaa vähän ongelmia (ja sekin kestää vain 2-3 lukua), pääparilla on "valtavia" ongelmia keskenään, tyhmiä ongelmia oikeastaan, ja jatkuvasti lauletaan tai lausutaan naurettavan pitkää laulua Emolle (onko tosiaan tarpeellista kirjoittaa sama laulu uudestaan ja uudestaan aina kun se lauletaan tai lausutaan tarinassa?) ja lauluun saatiin jopa uusi säkeistökin joka aiheuttaa hieman hämmennystä ihmisissä (olen tällä hetkellä tässä kohtaa kirjassa).
Tuo kaikki on pääasiassa tapahtunut ennen sivua 753. Enää ei ole kovin montaa sivua jäljellä ja odottelen edelleen sitä toimintaa... Epäilen tosissani ettei enää taida tapahtua mitään isoa. Ellei kaikki yhtäkkiä kuole ennen 10 viimeistä sivua. Mikä ei tosin olisi toivottavaa.
Äiti tosin varoitti minua, että kirja on tylsä mutta lopussa olisi mielenkiintoinen... mutta tosissani luulin, että tuo lopun mielenkiinto olisi alkanut jo kauann ennen viimeistä 89 sivua. Olen lukenut monia tylsän alun omaavia kirjoja mutta tämä on jo liikaa.
Tiedän, että Jeanella on suuri tietämys ajasta josta hän kirjoittaa mutta ei hänen silti tarvitsisi selittää kaikkea uudestaan ja uudestaan. Kirjasta olisi voinut ottaa puolet pois ja siltikin epäilen, että se olisi saattanut olla silloin jopa parempi.
Ja oikeasti! Minä tiedän jo että Aylalla on erikoinen ääntäminen, hän näyttää ulkomaalaiselta ja vaikuttaa täydelliseltä, mutta sitä ei tarvitse kertoa JOKA KERTA kun hän tapaa uusia ihmisiä (ja hän tapaa PALJON uusia ihmisiä tässä kirjassa). Joka kerta kun luin lauseen joka meni kutakuinkin näin: "Hän heti huomasi, ettei nainen ollut täältä, hänellä oli niin erikoinen puhetapa", halusin lopettaa lukemisen siihen. Tuon tapaisia lauseita oli melkein jokaisessa luvussa jonkinlaisessa muodossa, joissakin useampaankin kertaan.
Aion kyllä silti lukea kirjan loppuu. En aio lopettaa nyt.
-Lilli-
------------------------------------------------
18. Book which disappointed you?
I think it's the one I'm reading right now.
The last book of the Jean Untinen-Auel's Earth's children -series, The land of the painted caves.
I know that Jean likes to babble in her books but this is just ridiculous!
I'm reading it in Finnish, the book has 842 pages, I'm on page 753 and there hasn't happened anything yet!
If you really want to read the whole damn book then I'm warning you that there is going to be some spoilers (I don't usually do this). Well, the main character did see a punch of caves with drawings, she did become a priestess which are called Zelandonia, there were few bad guys which made some trouble (lasted about 2-3 chapters though) and there are some "major" troubles between the main couple, stupid troubles really, and they sing the preposterous long song about their Mother-Earth-God (I don't know what its name is in English) all the time (really, is it necessary to write the same song over and over again, every time they are singing or pronouncing it in the story?) and they even got a new verse which causes a little bit confusion among the people (I'm in that part at the moment).
So, that's mainly what has happened until the page 753. There isn't many pages left and I'm still waiting the real action... I really doubt there isn't going to happen anything big anymore. Unless everybody dies suddenly before the last ten pages. Which I really hope isn't going to happen.
My mother did warn me that the book is going to be boring, but interesting in the end... but I really thought that after there's only 89 pages left the interesting part would have started a long time ago. I have read many books with boring beginnings but this is just too much.
I know that Jean has a very good knowledge of the time she's writing about but she doesn't have to explain everything over and over again. She could have cut off so many pages and I doubt the book would have been even better then.
And really! I know already that Ayla has an exceptional pronunciation and she looks foreign and she seems just perfect, but do you really have to tell this ALL THE TIME when she meets new people (and he meets A LOT of new people in this book). Every time I read a line something like "He immediately noticed that she wasn't from here, she had a peculiar accent", I really wanted to stop reading right there. That kind of line was almost in every chapter in some form, and many of them it had several.
I am still going to finish the book. I'm not stopping now.
-Lilli-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti