Reija Kaskiaho - Nikottelua

English below

Kaskiaho, Reija

Nikottelua

Myllylahti, 2014

s. 182

Kuvaus kirjasampo.fi:

Niko on poika. Hän tykkää pojista. Mitä sitten?

Niko on 17-vuotias rento ja rauhallinen tyyppi. Hän kaveeraa Lihiksen kanssa, käy punttisalilla, pelkää vettä, pelailee tietokoneella ja juttelee kanilleen. Ihan normikaveri siis. Normikavereiden tapaan myös Niko kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä. Haparoivat yritykset uhkaavat kuitenkin hukkua arjen vastoinkäymisiin: lapsuuden leikkikaverit paiskovat häntä pitkin seiniä ja isäkin aiheuttaa asenteellaan suuren pettymyksen. Selväksi käy, että läheisyyden kohteen olisi parempi olla naispuolinen.

Topelius-palkittu Reija Kaskiaho on palannut luovan tauon jälkeen nuortenkirjojen pariin. Hän jatkaa lukijoilleen tutulla linjalla: nuorten ongelmista humoristisesti, mutta tarkkanäköisesti kirjoittaen. Nikottelua-kirjassa suurin ongelma ei kuitenkaan ole päähenkilöllä itsellään, vaan ympäröivällä yhteiskunnalla. Kirja haastaa lukijan miettimään, miksi ihmeessä näin on yhä edelleen, vuonna 2014.

Jälleen kirja hyvällä tarinalla. Kirja oli realistinen. Hieman ahdistava. Hieman ärsyttävä. Tavallinen.

Tämä oli ensimmäinen kirjani hlbt -kirjallisuutta ja uskon, että se kuvastaa hyvin nuoren homopojan ongelmia yrittäessä etsiä itseään. Hän pelkää sitä mitä muut ajattelevat hänestä ja aivan oikeutetusti. Ongelma ei ole se että hän on homo vaan ongelma on yhteiskunnassa joka pitää sitä ongelmana että hän on homo. Kirjassa on hyvin rankkaa kiusaamista ja vaikka loppu on onnellinen jää silti tunne että ongelmat eivät ole vielä loppu. Mutta se on elämää.

Mitkä olivat siis ärsyttävät kohdat? Oikeastaan itse tarina ei ollut varsinaisesti ärsyttävä vaan luvut. Luvut oli tavallaan jaettu niin että joka toinen luku kertoi siitä miten Niko kertoo vanhemmilleen olevansa homo ja joka toinen muuta. En oikein saanut kunnon kuvaa aikajanasta. En ole ihan varma tapahtuiko kaapista ulos tuleminen ennen vai jälkeen kaiken muun... Se oli hieman hämmentävää. Vaikkakin, tavallaan ihan hyvä asia. Se tei kirjasta paljon mielenkiintoisemman. Se olisi ollut huomattavasti tylsempi jos kaikki olisivat olleet selkeää yhtä pötköä.

En oikeastaan ollut aluksi yhtään kiinnostunut tästä kirjasta sen etukannen ja takakannen takia. Etukansi on tylsä ja en oikein innostu painonnostosta ja kuntosaliharjoittelusta ja luulin kirjaa jonkinlaiseksi urheilukirjaksi. Mutta onneksi kuntosali jutut olivat minimissä, se oli vain Nikon harrastus ja siinä se. Luin tämän koska tarvitsen kirjoja vinkkaukseen lukion ekaluokkalaisille ja ajattelin tämän olevan ihan hyvä siihen tarkoitukseen. Teema on tällä hetkellä suosittu Suomessa vaikkakin suurin häläkkä on varmaankin jo laantunut, toivottavasti. Mutta on silti paljon nuoria poikia ja tyttöjä jotka pelkäävät kertoa seksuaalisesta suuntautumisestaan kenellekään tai joutuvat kiusatuksi sen takia.

Kaskiaho, Reija

Nikottelua

Myllylahti, 2014

p. 182

Description from kirjasampo.fi:

Niko is a boy. He likes boys. So what?

Niko is 17 years old easy-going and calm guy. His best friend is Lihis, he goes into gym, is afraid of water, plays with computer and talks with his pet bunny. A normal guy. Like all other normal guys he also wants some intimacy with someone. Hesitant attempts are drowned into ordinary setbacks: childhood friends are now tossing him against the walls and dad also kicks him in the teeth with his attitude. It's clear that the target of intimacy should better be female.

Award winning Reija Kaskiaho has come back from her creative break to write YA literature again. She continues with her familiar tone: she writes discernmently about the troubles of youths but with humor. In the book Nikottelua (a pun made from the main character's name, Niko, meaning hiccuping or back talking) the biggest problem isn't the troubles of the main character but the surrounding society. The book challenges the reader thinking of why it's still like this in the year of 2014.

Again, another book with a very good story. The book was realistic. A little bit fraught. A little bit annoying. And just ordinary.

This was my first lgbt literature book and I think it reflects very well the troubles of young gay boy who is still searching himself. Afraid of what others think of him and that's justly. The problem isn't that he's gay, the problem is the society that thinks the problem is that he's gay. There's a very harsh bullying in the book and although there's happy ending you still get the feeling that the troubles aren't over yet. But that's life.

So, what was the annoying part? Well, there really wasn't annoying parts in the story but in the chapters. The chapters were sort of divided that every other one told about what happens when Niko tells his parents he's gay and the others were something else. I didn't really get a clear picture of the timeline. I'm not sure if the coming out of the closet happened before or after everything else... It was a little bit confusing. Although, in a sense it was a good thing. It made the book more interesting. If the parts would have been in a row it could get boring.

I really wasn't interested about this book after seeing the cover and reading the back cover. The cover is dull and I'm really not so into weight training and going to gym and I thought this would be a some kind of a sport book. But luckily, it was only a small part of the book, it was Niko's hobby and that's it. I read this because I needed some books to recommend for high school first years and I think this could be a nice book to recommend for them. The theme is very important thing in Finland right now, although the biggest fuzz is already over, I hope. But there's still young boys and girls who are afraid to tell anyone their sexual orientation or are bullied because of it.