Hyvää Vappua! / Happy May Day!

Tätä aion syödä tänään / This is what I'm going to eat today

Aion myös syödä tätä / I'm also going to eat this

Tätä aion juoda / This is what I'm going to drink

Tätä tulen kuuntelemaan / I'm going to listen this

Tältä aion näyttää / This is how I'm going to look alike

Ja TÄMÄ tulee olemaan kulkuneuvoni! / And THIS is going to be my ride!

Arvasitko jo teemamme? ;) / Did you guess our theme? ;)

Oikein! Havaiji! / That's right! Hawaii!

Toivotan sinulle oikein hyvää Vappua, minä lähden kisaamaan Tutor GP:hen upealla surffilaudallamme :D / I wish you very happy May Day and I'm off to go race Tutor GP with out wonderful surf board :D

H. Y. Hanna - Big Honey Dog Mysteries #1 Curse of the Scarab

English below

Takakansi:

Tanskandoggi Honey nautti rauhallista elämää: kävellyttäen ihmistään, lukien pissapostia puistossa... kunnes hänen rauhallista rutiiniaan tulee häiritsemään pieni tanskandoggi pentu nimeltä Bean. Mutta Bean katoaa – kuten monet muutkin naapuruston pennut – ja Honey joutuu vaarallisten tehtävien eteen löytääkseen pennut.

Koiraystäviensä kanssa, Honey selvittää johtolankoja salaperäisistä tassun jäljistä pahaenteisiin hieroglyfeihin, jotka johdattavat heidät autiolle hautausmaalle. Mutta ikivanha egyptiläinen kirous on herätetty henkiin ja aika on loppumassa. Pystyykö Honey selvittämään koodatun arvoituksen ajoissa pelastaakseen pennut? Ja pitäisikö hänen luottaa Maxiin, Pit Bulliin, jolla on synkkä tausta ja omia salaisuuksiaan?

Uusi jännityskertomus kaikenikäisille koirien ystäville on täynnä toimintaa ja seikkailuja!

Kadonneita pentuja.

Vaarallisia salaisuuksia.

Vakavaa kuolaamista.

H.Y. Hannan esikoisteos, Curse of the Scarab (Pillerinpyörittäjän kirous) on ensimmäinen osa jännityskertomusten sarjasta Big Honey Dog Mysteries (Ison Honey koiran mysteerit). Kirja valloitti heti ensiluvusta lähtien! Se on ihanasti kirjoitettu. Muutamia vaikeita sanoja löysin sieltä täältä, mutta muuten kieli on aika helppoa, onhan tämä sentään lastenkirja! Jostain syystä kuvittelen Ruffsterin puhuvan Hagridin äänellä :D Kirja on jännittävä heti alusta alkaen, mutta ehkä hieman pelottavakin, ainakin pienimmille lukijoille/kuuntelijoille. Seikkailu vain tiivistyy viimeisiin lukuihin asti, joten kirjaa oli vaikea laskea käsistään. Loppu oli kuitenkin ihastuttavan lämminhenkinen.

Oli ihana huomata, että kirjassa on paljon opettavaisia puolia esim. pentufarmeista, koiran hankinnasta, kielten oppimisesta, Egyptistä jne. Tanskandoggeille ominaisesti myös Honey kuolaa paljon ja sillä saadaankin muutama hauska kohta kirjaan. Myös pelottavissa kohdissa kuolaa on käytetty pehmentämään jännitystä. Olin kyllä varautunut enempäänkin kuolaan.

Kirja pitää hyvin otteessaan ja tässä kirjassa voisi jo todellakin puhua hyvästä rytmistä. Se on koko ajan jännittävä ja asioita paljastetaan juuri sopivassa tahdissa. Arvoituksissa annetaan aikaa myös lukijalle miettiä ratkaisua.

Harmittelin tosin Tysonin pientä roolia kirjassa. Tysonilla ei tuntunut olevan oikein minkäälaista kunnon tehtävää. Ehkä hänet siis vain esiteltiin tässä kirjassa ja toivottavasti häntä tavataan seuraavissa osissa.

Kirjassa on myös aika rankkoja, ahdistavia ja pelottaviakin kohtia: koiratappeluja, koiran pahoinpitelyä sekä kuolemaa. Kirjassa on siis ihan syystä ikäraja (yli 9-vuotiaille) ja olisi hyvä jos nuorimmaiset lukisivatkin kirjaa vanhemman kanssa. Kirjaa ei kuitenkaan kannata pelästyä rankkojen asioiden takia koska ne on kuitenkin kirjoitettu hyvin ja ne tuovat kirjan muihin fantasiaelementteihin myös elämän realistista ja ei-niin-kaunista puolta.

Kirjaa lukiessa minulle tuli mieleen, että tämä on kuin Hopeanuoli -animen ja Muumio -elokuvan sekoitus :D Vakavaa, hauskaa, jännittävää, pelottavaa sekä opettavaista yht'aikaa.

Tämä kirja pitäisi suomentaa! Olen itse miettinyt ryhtyväni siihen urakkaan, koska näin minulle neuvottiin, että jos itse ryhdyn hommaan, saatan saada kustantajat enemmän kiinnostumaan. Pelkään vain, että taitoni eivät riitä :( Jos joku tietää miten kustantajille tai suomentajille ehdotetaan suomennettavia kirjoja niin saa kertoa!

Aion jatkaa kirjan mainostamista kirjastoihin ja suunnittelen sen mainostamista myös englannin opettajille jos innostuisivat käyttämään kirjaa opetuksessa tai haluaisivat vinkata opiskelijoilleen kielitaidon parantamiseksi. Kirjasarjan sivuilla on myös opettajille tarkoitettuja oppimismateriaaleja.

Kirjailijasta:

H.Y. (Hsin-Yi) Hanna on taiwanialaissyntyinen, britti koulutukseltaan, pseudo-amerikkalainen aksentiltaan ja nykyisin Australiassa asuva kirjailija. Valmistuttuaan Oxfordin yliopistosta, hän on kokeillut monipuolisesti erilaisia töitä mainostamisesta Lontoossa englannin kielen opettajaan Sydneyssä, ennen kuin vihdoin palasi ensirakkautensa, kirjoittamisen, pariin. Häntä on aina kiehtonut koirat ja hän onkin erikoistunut kirjoittamaan näistä lehtiin Isossa-Britanniassa, Australiassa sekä Uudessa-Seelannissa ja hän on ollut vahvasti mukana koulutuksessa, käyttäytymisessä, koiraurheilussa sekä valokuvauksessa. Kun hän ei ole työstämässä seuraavaa romaaniaan hän on yleensä katsomassa uusintoja lempi tv-sarjastaan Fringe – Rajamailla tai pyyhkimässä tanskandoggin kuolaa seiniltään.

Löydät lisää hänestä (sekä 'oikean elämän Honeysta', joka inspiroi kirjasarjaa) hänen nettisivuiltaan, www.bighoneydogmysteries.com. Sivulta löydät myös tehtävä arkkeja ja interaktiivisia palapelejä sekä keskustelu kysymyksiä kirjoista, blogin kuin myös oppimismateriaalia aikuisille ja opettajille.

Voit ryhtyä myös seuraajaksi Facebookissa pysyäksesi ajantasalla uutisista ja päivityksistä!

Voit myös kirjoittaa H.Y. Hannalle: hyhanna@bighoneydogmysteries.com

Lähde: H.Y. Hanna: Big Honey Dog Mysteries #1 Curse of the Scarab

Back cover:

Honey the Great Dane enjoyed a pretty peaceful life: walking her human, checking Peemail at the park... until the arrival of a puppy named Bean turns her life upside down. But when Bean goes missing – together with other neighbourhood pups – Honey sets out on a dangerous quest to find them.

Joined by her canine friends, Honey tackles mysterious paw prints and sinister hieroglyphics as clues lead them to a deserted cemetery. But an ancient Egyptian curse has awakened and time is running out. Can Honey solve a cryptic riddle in time to save the puppies? And should she trust Max, a Pit Bull with a murky past, who is hiding secrets of his own?

For dog lovers of all ages comes an exciting new mystery series full of action and adventure!

Missing puppies.

Deadly secrets.

Serious slobber.

H. Y. Hanna's first work, Curse of the Scarab, is the first volume of the mystery series called Big Honey Dog Mysteries. The book captivated me from the first chapter! It's wonderfully written. There were some difficult words for me, but otherwise the language was quite easy, after all, it is a children's book! Somehow I imagined Ruffster speaking in Hagrid's voice :D The book was very exciting from the start and also a little bit scary, at least, it would be for younger readers/listeners. The atmosphere grews more intense towards the end, so it was very hard to put the book down. The ending was very lovely and warm.

It was nice to notice how educational the book was, for example, about puppyfarms, buing a new dog, learning languages, Egypt etc. Slobber is characteristic of Great Danes and Honey slobbers a lot and because of it you get some funny moments in the book. Even in some scary parts, where its used as a softening. Although, I did had prepared myself for more slobber.

The book grips you, and with this book, you could really speak about good rhythm. It's exciting all the time and the things are revealed in good tempo. There's also time for reader to try solve the riddels.

I was a little bit sorry of Tyson's little role in the book. There just didn't seem to be any particular job for him. Maybe he was just introduced in this books and we can see him more in next volumes.

There's also some hard, tense and even scary parts in the book: dog fights, dog abuse and death. So it's really good that the book has age recomment (to over 9-years-old) and it would be better if the youngest would read the book with an adult. But you still shouldn't take fright of the book because, even if there are some severe matters, they are still very well written and they bring the reality and not-so-beautiful everyday life in the book alongside to the fantasy elements.

While reading the book, I started to think that it was like Silver Fang anime and The Mymmy movie mixed together :D Serious, funny, exciting, scary and educational at the same time.

This book must be translated in Finnish. I was thinking of trying to translate it myself because I was told that it would be easier to get the publishers attention if I would do it myself. I'm a little bit afraid that I don't have enough talent to do that :( If anyone knows how I can suggest a book to be translated to publishers or translators, please share your knowledge!

I'm going to advertise this book more to different libraries and I'm also thinking of advertising it to English teachers if they would become enthusiastic to use it in their teaching or they would like to hint it to their students to improve their English skills. There's even some materials for teachers in the book series' website.

About the author:

H. Y. (Hsin-Yi) Hanna is Taiwanese by birth, British by education, pseudo-American by accent and currently Australian by residence! After graduating from Oxford University, she tried a variety of jobs, from advertising in London to English Language teaching in Sydney, before returning to her first love: writing. Always fascinated by dogs, she specialised as a pet writer for magazines in the UK, Australia and NZ, and has been heavily involved in training, behaviour, dog sports and photography. When she's not working on her next novel, she's usually found watching repeats of her favourite TV show, Fringe or wiping Dane slobber off the walls.

You can find out more about her (and the 'real-life Honey' who inspider the series) at: www.bighoneydogmysteries.com. There you'll also find fun activity sheets and interactive puzzles as well as book discussion questions, blog and other educational resources for parents and teachers.

Or follow on Facebook – and become a fan to keep up with all the latest news and updates!

You can also write to her on: hyhanna@bighoneydogmysteries.com

Source: H.Y. Hanna: Big Honey Dog Mysteries #1 Curse of the Scarab

Heli Laaksonen - Pulu uis

Pulu uis on Heli Laaksosen esikoisrunokokoelma. 2000-luvulla erilaiset murteet saavuttivat suuren suosion ja sen myötä myös Pulu uis on tituleerattu murrerunouden klassikoksi.

Runokokoelman teemoina ovat muukalaisuus, oman identiteetin löytämisen ilot ja surut, lapsekkuus, ironia, huumori, elämä, luonto ja koti, varsinkin Lounais-Suomalainen merellinen koti. Koko teos on kirjoitettu Lounais-Suomen murteella jonka pohjalla on Uudenkaupungin murre (minun kotimurteeni) ja siihen on sekoittunut muita Lounais-Suomen murteita. Runoja on kuitenkin hieman yleiskiellistetty lukemisen helpottamiseksi.

Runoja onkin ehkä aluksi hieman vaikea ymmärtää jos Lounais-Suomen murre ei ole ennestään tuttu. Myös minulle jotkin sanat olivat hieman tuntemattomia, vaikka murre onkin oma murteeni. Runoissa vilahtaa sanoja kuten vähäflik, föli ja krekkala. Murre on kuin sekoitusta viroa, suomea ja ruotsia, varsinkin ruotsista on apua kun miettii muutamien sanojen merkitystä. Viro ilmenee puheen soinnissa jonka huomaa varsinkin kun Laaksosta itseään kuuntelee. Suosittelisinkin äänikirjan hankintaa Laaksosen runoihin tutustuessa.

Itse pidän runoista todella paljon. Ne ovat hauskoja, iloisia ja valoisia vaikka aiheet saattavat olla vakaviakin, monissa on myös mustan huumorin vivahteita. Oman murteen lukeminen on mielekästä varsinkin kun sitä ei itse puhu kovin hyvin, samalla runot toimivatkin itselle eräänlaisina oppikirjoina omaa murretta opiskellessa. Runoista huokuu tutut asiat ja varsinkin tutut maisemat. Runokirjan avulla pääsen matkustamaan rakkaaseen Kalantiin, kotikylääni, vaikka itse olisinkin vaikka missä.

http://images.bookcrossing.com/images/journalpics/406/18/cover/300_4068118.jpg

Pulu uis (Bird swam) is Heli Laaksonen's first poetry anthology. On 21^st century, dialectal poetry gained a huge popularity in Finland and Pulu uis is titled as a classic of dialectal poetry.

The themes of the poetry anthology are, being a stranger, the joys and the sorrows of finding your own identity, childishness, humour, life, nature and home, especially the marine home of south-western coast of Finland. The whole book has been written in South-West Finland's dialect and Uusikaupunki dialect (my home dialect) is its base and there's a mix of other South-West dialects in it. The poems has been changed into more standard language to help reading.

At first the poems might be a little hard to read, especially if you don't already know South-West Finland's dialect. Even for me there were some odd words, although the dialect is what I speak. There were words like vähäflik, föli and krekkala. The dialect is like a mix of Estonian, Finnish and Swedish, especially Swedish is a good help while thinking about the meaning of some words. You can find references to Estonian from the tone of the dialect, especially when you are listening Laaksonen herself. I would recommend warmly to listen Laaksonen's poems as an audio book.

I like the poems very much. They're funny, happy and bright, even though there's some solemn subjects and there's also a glimpse of dark humour. It's also very sensible to read my own dialect, especially because I don't speak it very well, so the books are like textbooks for me to learn my own dialect. The poems brims with familiar things and especially familiar sceneries. With Laaksonen's poems I can travel to my beloved home village, Kalanti, although I would be somewhere else.  

100 onnellista päivää - 100. päivä / 100 Happy Days - Day 100

Vihdoin se on ohi!! Tämä haaste on ollut oikea piikki lihassa aina välillä, mutta onnistuin kuitenkin siinä! Valitettavasti en kokenut kaikkia niitä asioita joita luvatiin, että kokisin, mutta minun on myös tunnustettava, että huijasin hieman muutamana päivänä. / Finally it's over!! This challenge has been real pain in the ass from time to time, but I made it! Unfortunately I didn't experience those things they promised I would experience, but I also have to admit that some days I cheated a little.

100 onnellista päivää - 99. päivä / 100 Happy Days - Day 99

100 onnellista päivää - 98. päivä / 100 Happy Days - Day 98

100 onnellista päivää - 97. päivä / 100 Happy Days - Day 97

100 onnellista päivää - 96. päivä / 100 Happy Days - Day 96

Minulla oli kuorokeikka tänään. Se meni todella hyvin!! Oltiin mahtavia! En malta odottaa seuraavaa! / I had a choir concert today. It went really well!! We were amazing! Can't wait for another!

100 onnellista päivää - 95. päivä / 100 Happy Days - Day 95

Päivi Alasalmi - Vainola

English below

Takakansi:

Kun nuori Laura Auer nai kartanonomistaja Lauri Vainolan, hän ei aavista, miten kolea ja yksinäinen elämä häntä odottaa Vainolassa, miehen graniittisessa jugendlinnassa. Kartanon ullakolla ja sokkeloisten käytävien uumenissa piileksii kammottavia salaisuuksia, jotka paljastuessaan nostavat niin nuoren vaimon kuin lukijankin hiukset pystyyn.

Päivi Alasalmi viljelee taiten viihdekertomusten kliseitä ja kääntää ne häikäilemättä päälaelleen. Lukijalle on tarjolla kiihdyttävää romantiikkaa, ladattua jännitystä ja kielellisesti kutkuttavaa kerrontaa. Hän kokee yllätyksen toisensa jälkeen ja vielä lopussa todellisen jymäytyksen.

Olen lukenut Päivi Alasalmen Vainolan jo aikoja sitten, muistaakseni vuonna 2004 kesällä. Se oli yksi lukion pakkoluku kirjoista. Muistan, että pidin kirjasta jo tuolloin, mikä oli harvinaista. En silloin vielä lukenut muutenkaan kovin paljoa. En muistanut kirjasta enää mitään muuta kuin, että se oli hyvä, joten päätin lukea sen uudestaan. Se oli kannattava päätös.

Kirjasta on hyvin vaikea sanoa mitään koska ei halua paljastaa liikaa. Se pitää itse lukea, moneen kertaan. Kirja selkeästi parodisoi ainakin kartanoromantiikkaa, jännityskirjallisuutta, dekkareita sekä chick lit -kirjallisuutta. Siinä on paljon intertekstuaalisuuksia, jotka huomaa vaikkei olisikaan lukenut teoksia joihin kirjassa viitataan. Kirja on erittäin kliseinen, ehkä välillä hieman ennalta-arvattavissakin, mutta koska se on niin hyvin kirjoitettu niin kliseet eivät haittaa ja vaikka luuli tietävänsä mitä tuleman pitää, sitä joutuu usein myös epäilemään itseään.

Kirja on kerrottu kokonaan päähenkilön, Lauran, näkökulmasta. Kirjaa lukiessa alkaakin miettimään, että mikä on totta ja mikä ei, onko Laura sittenkin epäluotettava kertoja, mutta sitten taas toisaalta...

Kirjan jännitys kasvaa jokaisen luvun, jokaisen päivän, mukana. Oikeastaan kirjassa ei tapahdu kovinkaan paljon aluksi, mutta siellä täällä on vihjeitä tulevasta. Loppu onkin jo täyttä ilotulittelua eikä siltikään paljasta liikaa. Tämän takia kirja pitäisikin lukea moneen kertaan. Siitä löytää varmasti uusia ulottuvuuksia joka lukukerralla, löytää uusia asioita ja uusia teorioita.

Vainola on erittäin tyypillinen 90-luvun kirjallisuutta, erittäin postmoderni. Se käyttää hyväkseen eri tyylejä, käyttää paljon intertekstuaalisuutta, on humoristinenkin (ei suoraan, mutta mustaa huumoria löytyy sekä huumoria, joka kumpuaa itse kirjoitustyylistä ja -tavasta) ja oikeastaan pistää kaiken sekaisin.

Suosittelen oikein lämpimästi kirjan lukemista! Tämä oli itselleni oikein loistavaa luettavaa kaikkien niiden surkeiden ihmiskohtaloiden jälkeen. Aion lukea kirjan uudestaan kunhan kerkeän. Nyt kun loppu on vielä tuoreessa muistissa niin ehkä näen alun ihan eri valossa.

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhTJigt9aK5i7xYL8ZCgVVDvfmzBI_DmbE_Q2ozRfVjT4Fho94Kqxvmm9bLk3FDYlmq6PAomT1mOYYSH9FUBT9StbxdXCBKL8UVafssEvLCib8V5WIyoe1iXf9itqr0xaRBaf92Bsnrs7CQ/s1600/Vainola.JPG

Back cover:

When young Laura Auer marries Lauri Vainola, lord of the manor, she can't foresee how bleak and lonely her life will be at Vainola, his husband's granite Art Nouveau castle. There's dark secrets in the attic and rambling halls of Vainola, which will make the young wife's and readers' hair stand on end.

Päivi Alasalmi is using the clichés of light reading and turns them blatantly upside down. For reader, there's exciting romance, loaded tension and titillating linguistic narration. You will experience suprises on and on and in the end, there's a real swindle.

I have read Päivi Alasalmi's Vainola years ago, if I remember right, it was 2004 summer. It was one of the books we had to read for high school. I remember that I liked the book a lot, which was very rare thing at that time. I didn't read much then. I couldn't remember anything about the book expect that it was good, so I decided to read it again. It was a wize decicion.

It's very hard to say anything about the book because I don't want to give much away. You really have to read it yourself, and for many times. It's a clear parody of at least manor romance literature, suspence novels, detective stories and chick lit literature. There's a lot of intertexuality in the book which you will notice even if you hadn't read any of the books which are refered to. It's full of clichés and maybe a little inevitable, but because the book is so well written the clichés doesn't bother you and even if you think you know what's going to happen you are still going to doubt yourself.

The story is told by the main character, Laura's, point of view. While reading the book, you start to doubt which really is real and which is not, you start to think if Laura isn't reliable narrator after all but still, on the other hand...

The tension is growing in each chapter, in each day. Actually, there doesn't really happen anything in the book at first, but there and there there's some clues concerning the end. And the end is a fierce firework display and still it doesn't reveal too much. That's why you should really read the book many times. I'm sure that each time, you can find different dimensions, find new things and new theories.

Vainola is a very typical 90's Finnish literature, very postmodern. It utilizes different styles, it uses intertextuality, it's humorous (not directly, there's black humor and the humor comes more from the writing style and from the way its written) and it puts everything upside down.

I recommend this book warmly! This was a very good reading for me after all those miserable human lives. I'm going to read it again when I'll have time. Now, when the end is still in my fresh memory, I think I can see the start in a different light.  

100 onnellista päivää - 94. päivä / 100 Happy Days - Day 94

100 onnellista päivää - 93. päivä / 100 Happy Days - Day 93

100 onnellista päivää - 92. päivä / 100 Happy Days - Day 92

Tämä on Taica. Hän on hali-berni eli ns. terapiakoira. Hän on sitä varten, että häntä saa halata ja rapsuttaa. Hän kävi tänään koulussamme ja minä todella tarvitsin halin :) / This is Taica. She is a hug dog aka therapy dog. She's there for you to hug her and to scratch her. She was visiting our school today and I really needed a hug :)

100 onnellista päivää - 91. päivä / 100 Happy Days - Day 91

100 onnellista päivää - 90. päivä / 100 Happy Days - Day 90

100 onnellista päivää - 89. päivä / 100 Happy Days - Day 89

100 onnellista päivää - 88. päivä / 100 Happy Days - Day 88

100 onnellista päivää - 87. päivä / 100 Happy Days - Day 87

Joni Skiftesvik - Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja

English below

 Tästä taitaa olla kaikkein vaikein kirjoittaa. Mutta yritetään...

En ole koskaan ennen lukenut novellikokelmaa. Toki olen lukenut novellin jos toisenkin koska lukiossa piti. En ole kuitenkaan koskaan niistä niin kauheasti perustanut. Onhan ne mukavia, lyhyitä ja nopeita lukea. Mutta monet ovat vain ärsyttäviä. Joni Skiftesvikin kokoelmassa Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja on molempia.

Välillä tuntuu siltä, että novelleilla on jokin yhteinen punainen lanka, mutta välillä taas tuntuu, että sitä ei ole. Alun ensimmäiset novellit pistävät miettimään sijoittuvatko kaikki tarinat sodan aikaiseen tai jälkeiseen aikaan. Moni sijoittuukin, mutta eivät kaikki. Joten tämä ei ole punainen lanka. Muutaman tarinan kun on lukenut alkaa pohtimaan onko punainen lanka onnettomat ihmiskohtalot, mutta en voi olla varma tästäkään. Joukossa on kuitenkin novelleja joiden tarkoitusta ei ymmärrä ollenkaan. Esimerkiksi Yö Helsingissä. Onhan se toki yö eräässä helsinkiläisessä hotellissa mutta eipä siinä kovin paljoa mitään tapahdu tai loppujen lopuksi kerrota muuta kuin, että hotelli on äänekäs ja vilkas myös yö aikana. Toisaalla taas esimerkiksi Näprääjässä ehditään kertoa melkein ummet ja lammet jonkin mopon näpräyksestä (onneksi siinä oli muutakin).

Kaikkien novellien otsikot sentään selventyivät novelleja lukiessa, vaikka nimet saattoivatkin olla kovin omituisiakin (Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja eivät kerro nimenä yhtään mitään mutta selviävät itse novellissa).

Uskoisin kuitenkin kokoelman olleen tyyppillistä 80-lukua. Novellit tuntuivat liikkuvan niin sodan aikaisissa tapahtumissa kuin ehkä 80-luvullakin, monesta novellista en tosin ole varma millä aikakaudella niissä ollaan.

Itse kokoelma ei oikein herättänyt minussa minkäänlaisia tunteita. Jotkin novellit olivat ihan kivoja ja jotkin eivät olleet ollenkaan kivoja. Helppolukuisia, vaikka kieli olikin monesti outoa ja vaikeasti seurattavaa. Pidän ehkä kuitenkin enemmän yhtenäisestä teoksesta, vaikkakin tällaisia pieniä tarinoita onkin kiva lukea joskus silloin tällöin. Kirjoitanhan itsekin mielelläni pieniä tarinoita koska luovuutta ei riitä romaaniin asti.

Ehkä minun olisi pitänyt lukea novellit yksitellen ja ajatuksella, ehkä niin olisin saanut niistä enemmänkin irti. Mutta aika ei antanut siihen myöten.

I'm not sure if I can write anything about this. But let's try...

I have never read a short story collection. Of course, I have read short stories before, because I had to in high school. But I have never really liked them. Sure, they are nice, short and fast to read. But most of the time they are just irritating. In Joni Skiftervik's collection Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (Blow flower boy and heaven fixer) there are both.

Sometimes you feel like there's some kind of thread between the stories but sometimes there isn't. In the first stories the time was during or after the wars and it made me think if the other stories would be too. Well, many did, but not all. So this wasn't the thread. While reading more, I started to think if the thread would be miserable human lives but I can't be so sure about this either. There are some stories which doesn't seem to have any kind of meaning and I didn't understand them. For example, Yö Helsingissä (Night at Helsinki). It is a night in one hotel at Helsinki but there really doesn't happen anything and in the end it just tells that the hotel is very noisy and lively during the night. And on the other hand there's Näprääjä (Fingerer) which has time to tell everything about fingering a moped (luckily, there's other happenings too).

At least you found out the meanings of the titles while reading the stories, even though the titles were quite odd (Blow flower boy and heaven fixer won't tell you anything but after you have read the story, it's very clear).

I believe that the collection was quite typical 80's literature. The stories seemed to shift from war times to 80's, but actually I'm not quite sure about the time period in many stories.

The collection itself didn't rouse any feelings in me. Some stories were nice and some weren't. They were readable, although the language was a bit odd in some parts and difficult to follow. But I still think that I enjoy more of a whole novel, although these short stories are fun to read from time to time. After all, I write myself a short stories sometimes, because my creativity isn't enough for a whole novel.

Maybe I should have read the short stories one at a time and with focus, maybe then they would have made more sense. But I just didn't have time for that.  

100 onnellista päivää - 86. päivä / 100 Happy Days - Day 86

100 onnellista päivää - 85. päivä / 100 Happy Days - Day 85