Hannele Klemettilä - Keskiajan keittiö (Middle age kitchen)

English below

Takakansi:

Keskiajalla tuoksuivat eksoottiset mausteet, liha kärisi vartaissa ja uskonnon takia kalaa syötiin paljon. Toisin kuin usein ajatellaan, hyvä ruoka oli arvossaan. Rikkaille riikinkukon tai villisian tarjoaminen oli tapa näyttää varallisuutta juhlapäivällisillä, köyhät söivät kasviksia, puuroa ja leipää. Tuore ja säilötty kala, sitrushedelmät ja vihannekset matkasivat ruokapöytiin jopa toiselle puolelle Eurooppaa.

Keskiajan keittiössä on yli 60 alkuperäislähteistä kerättyä ruokaohjetta, jotka myös nykyajan kotikokki voi toteuttaa. Mausteviini hypocras, vasikka-yrttikääröt ja ruusuvanukas houkuttelevat menneen maailman kiehtoviin makuihin. Keskiajan keittiö on kuitenkin enemmän kuin keittokirja, sillä se tutustuttaa laajasti aikakauden koko ruokakulttuuriin, sen tapoihin ja ruokaan liittyneisiin uskomuksiin. Maalaukset ja piirrokset kuudensadan vuoden takaa herättävät henkiin tunnelmat niin ylhäisten kuin alhaistenkin keittiöissä.

Hannele Klemettilä on myöhäiskeskiajan kulttuurihistoriaan erikoistunut tutkija ja tietokirjailija. Hän on kerännyt kiitosta tavasta, jolla hän tuo keskiajan maailman lähelle nykyajan ihmisiä.

Tämä kirja oli todella mielenkiintoinen. Keskiaika on mielenkiintoinen aikakausi. Kirja oli kirjoitettu hyvin ja jaettu hyvin eri osioihin.

Haluaisin todellakin kokeilla joitain kirjan reseptejä. Monet niistä vaikuttivat erittäin helpoilta ja ainesosat ovat myös helppoja (ja halpoja) hankkia.

Kirja todella avasi mieleni keskiajan ruoan suhteen. Minulla oli myös väärä käsitys keskiaikaisesta ruoasta, mutta mitä luultavammin se oli kuitenkin maukasta, helppoa ja tuoretta, ainakin rikkailla. Kirja myöntää, että köyhien syömisistä on vaikeampi saada tietoa koska köyhillä ei ollut tilikirjoja tai muuta tallennetta ainesosista ja reseptikirjatkin olivat tarkoitettu vain rikkaiden kokeille. Arkeologia on ainut tapa jolla saadaan johtolankoja siitä mitä ja miten köyhät söivät.

Oli myös hämmentävää lukea miten paljon ruokaa ihmiset tekivät yhdelle päivälliselle. Ruoan ja ruokalajien määrä oli järetön varsinkin häissä. En pysty ajattelemaan sellaista määrää edes nykyään. Mistä kaikki ainesosat saatiin? Ja keittiössä oli varmasti aikamoinen kuhina. Ehkä he tekivät pieniä annoksia. Ja koska pöydät olivat niin isoja niin sitä pystyi vain syömään ruokia jotka olivat lähellä. Kuten kirjassakin sanottiin, oli myös eri ruokia eri sosiaali statuksille ja ei ollut myöskään kohteliasta kurkotella ruokia joten sitä piti tyytyä ruokiin jotka olivat lähellä ja syödä vain niitä. Joten, vaikka ruokia oli paljon niin kaikkien ei ollut kuitenkaan tarkoituskaan syödä kaikkia.

Pidin tästä kirjasta paljon ja luin sen nopeasti. Teksti ei ollut tylsää kuten monissa muissa tietokirjoissa usein käy.

Back cover:

In middle ages it smelled like exotic spices, meat was roasted in spits and because of religion, fish was eaten a lot. Food was appreciated greatly, unlike it's commonly assumed. Serving peacock or wild boar was a way to show wealth on banquets, the poor were eating vegetables, porridge and bread. Fresh and potted fish, citrus fruits and vegetables were transported even all the way across the Europe.

In Middle age kitchen there's over 60 recipes gathered from the original sources and even the present cooks can make them. Spiced wine hypocras, calf-herb rolls and rose pudding takes you in fascinating world of tastes. Middle age kitchen is much more than a cookbook because it also introduces you broadly into era's food culture, its customs and beliefs behind the dishes. Paintings and drawings will recreate the atmosphere in the poor and the rich kitchens from 600 years ago.

Hannele Klemettilä is researcher and non-fiction author who has specialized in late middle age cultural history. She has creditably brought the middle age world near the present world.

This books was very interesting. Middle age is an interesting era. Book was well written and it was divided in good sections.

I would really like to try out some of the recipes. Most of them seemed very easy to make and the ingredients are also simple (and cheap) to get.

It really opened my mind about the middle age food. I too, had a very wrong prejudice about the food in that era, but apparently it was very tasty, easy and fresh, at least for the rich. The book admits that it's much harder to know what the poor ate, because there's no account books or recordings of the ingredients and the early cook books were meant for the cooks who cooked for rich. Archaelogy is the only way to get clues what did the poor eat and how they ate it.

It was also baffling how much food they made for one dinner. There were a huge amount of food and dishes in big weddings. I can't imagine that amount food to be served even in present day. Where they got all those ingredients? And there sure had to have a big throb in the kitchen. Maybe they made small dishes. And because there were a big tables you could only eat those dishes around you. Like the book said, there were a different foods for different social statuses and it wasn't polite to reach out for dishes so you had to settle for whatever was near you. So, even if there were a lot of different dishes it wasn't meant that everyone ate them all.

I really liked the book and I read it very quickly. The text wasn't boring like in many other non-fictional books.