Juhannus / Midsummer Day

English below


Juhannus eli mittumaarja tai mettumaari

24. kesäkuuta. Vuoden pisimpiä päiviä kesäpäivänseisauksen (21.6.) tienoilla on kutsuttu pesäpäiviksi. Tällöin yö on lyhimmillään, päivä pisimmillään. Nimitys johtuu siitä, että auringon käydessä vuodenkierron korkeimmalla kohdalla se ikään kuin lepää hetken “pesässä” vuoren onkalossa tai maailmanpuun oksilla. Tämän jälkeen auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät lyhetä. Vanhan kansan sanoin aurinko kääntyy loppuvuodeksi rengin puolelle, talvipäivänseisauksena se siirtyy taas isännän puolelle. Saamelaiset toimittivat keskikesällä uhrin Paeivvelle (Päivällä, auringolle) siten, että sekä miehet että naiset söivät juhannusehtoona auringon kunniaksi. Aterian alkajaisiksi he rukoilivat polvillaan auringolta päivänpaistetta ja menestystä poroille.

Juhannuksen aikaan luonto on vehreimmillään ja maan hedelmällisyys voimakkaimmillaan. Tähän aikaan oksien ja lehtien onkin katsottu olevan täynnä hedelmällistä ja myönteistä väkeä. Niiden sirotteleminen asuinympäristöön on tuonut mukanaan hyvää onnea ja kukoistusta. Juhannuksena ihmiset keräsivät kukkia ja tuoreita lehviä, joilla koristeltiin sisätiloja. Asuinhuoneen lattia peitettiin riivityillä haavan lehdillä, seinät ja katto täytetään tuomen, pihlajan tai syreenin oksilla. Pirtin lattioille ripoteltiin raikkaita haavan- ja pihlajanlehtiä sekä kuusenkerkkiä. Lehvien kantaminen sisälle heijastelee jouluista tapaa peittää tuvan lattia oljilla. Virolaiset kokosivat yrttinsä juhannuksena, sillä silloin ne olivat voimakkaimmillaan ja pyhimmillään. Saarenmaalla ripustettiin juhannuskukkia kimppuihin tuvan ympäri riippumaan, jotta ne karkottaisivat pahoja henkiä.

Ulko-oven pieleen kannettiin Suomessa nuoria koivuja. Koristukset koottiin aina aattoiltana ja koristelu suoritettiin vuoden lyhimpänä yönä. Kedon kukkasia, erityisesti kieloja, on myös sidottu seppeleiksi ja asetettu seinille ja ikkunoille. Paimenet koristelivat lehmänsä seppeleillä ja kukilla; vanhin lehmä sai päähänsä tuohiseppeleen. Näillä riiteillä taattiin hyvä karjaonni.

Keskikesän öihin liittyy niin paljon erilaisia uskomuksia ja magiaa. Silloin ihmiset toimittivat salaperäisiä uhritoimituksia ja ennustuksia kaivoilla ja lähteillä. Juhannusyön aikaan tarkkailtiin erityisesti enteitä karjan ja sadon menestymisestä sekä naimisiin pääsystä. Nuoret tytöt ovat tehneet öisin lemmentaikoja. Jos neito esimerkiksi kieriskeli alasti kasteisessa viljapellossa, oli varmaa, että sulhanen ilmaantui vuoden kuluessa.

Keskikesän öinsen kasteen uskottiin olevan erityisen väkevää ja sitä pyrittiin keräämään talteen ennen auringonnousua. Kaste paransi tauteja ja edisti hedelmällisyyttä. Sanottiin, että »Juhannuskaste se lantut kasvattaa». Kaste kohensi myös kauneutta. Jos ennen auringonnousua pesi kasvonsa kasteella, koko suvena ei ruskettunut. Entisaikojen kauneuskäsityksissä rusketusta pidettiin nimittäin rumana, naisihanne oli pitkä ja vaalea, niin hipiältään kuin hiuksiltaankin. Tytöt kävivät myös lemmensaunassa, joka oli täynnä tuoreen vihdan ja kukkien tuoksua. Kylvettäjinä toimivat vanhat tietäjä-ämmät (ämmä tarkoitti ennen vanhaan juuri naispuolista tietäjää), jotka lukivat pitkiä ja kaunissanaisia loitsuja.

Juhannuksena poltettiin myös kokkoja. Juhannuskokot olivat taas alunperin itäsuomalainen tapa, joka yleistyi muualla Suomessa 1800-luvulta lähiten. Suomessa tulia on tosin poltettu vanhastaan ainakin eri kevätpyhinä ja syksyisin kekrin aikaan. Kustaa Vilkuna arvelee keskikesän kokkoja poltetun kyläyhteisöjen toimesta jo rautakaudella. Kunnian kokon sytyttämisestä sai kylän vanhin. Kylän väki kokoontui tulen ääreen valvomaan ja viettämään aikaa, poisjääminen merkitsi sekä oman että koko yhteisön onnen vaarantamista. Juhannuskokkojen polttamisella on siis ollut sama merkitys kuin helavalkeiden poltolla, eli vahingollisten henkien karkoittaminen ja puolustautuminen niiden tuottamia vahinkoja, varsinkin tauteja ja kipuja vastaan. Puhdistava tuli toi onnea. Juhlatulien katsottiin edistävän viljelyskasvien, kotieläinten ja ihmisten hedelmällisyyttä sekä menestystä ja torjuvan pahaa. Tulien ympärillä karkeloitiin ja leikittiin. Pohjanmaalla koko juhannusyö tanssittiin viulunsoiton tahdissa.

Lähde: http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=1008

Juhannus on yksi niistä harvoista juhlista johon en usko, että kristinusko olisi vaikuttanut oikeastaan juuri millään lailla. Se onkin yksi harvoista (ellei jopa ainoa?) kalenterijuhlista jolla ei ole kristillistä merkitystä. Ja se on varmaan niitä harvoja myös joissa vanhat kansanperinteet edelleen elävät vahvoina.

(Päivitys: Minua muistutettiin, että onhan Juhannuksessakin kristillinen merkitys! :) Liittyen Johannes kastajaan. Kyllä tämän tiesinkin mutta jotenkin oli lipsunut pois mielestä. Kiitos muistutuksesta siis! Vappu se taitaa olla ainut kalenterijuhla jossa ei ole kristillistä merkitystä.)

Minun Juhannukseeni on aina kuulunut ainakin ensimmäinen uintikerta meressä/järvessä, sauna, grillaaminen, myöhään valvominen ja maaseutu tai saaristo. Mielelläni lisäisin siihen vielä aina kuin vain mahdollista kukkien poimimisen, vihdan teon ja käytön, nuorten koivujen haku pihalle, juhannustaiat ja juhannuskokko. Vuodesta riippuen nämä ovat toteutuneet ainakin jokin jossain määrin. Vielä kaikki eivät ole onnistuneet samana juhannuksena (lähellä on tosin ollut). Ehkä sekin vielä onnistuu.

Juhannus onkin yksi lempi juhlistani heti Joulun jälkeen. Keskikesä ja keskitalvi.

Toivottavasti Sinulla oli mukava Juhannus!! Mitä sinun Juhannukseesi kuuluu?

-Lilli-

-------------------------------------------------------------------


Midsummer Day aka Mittumaarja or Mettumaari

24th of the June. The longest days in the year near summer solstice (21st of June) are called nest days. At these times nights are in their shortest and days are in their longest. The name comes from when the sun goes to its highest position in the season cycle it's like it would be in the "nest" in the pit of a mountain or branches of world tree, resting a little bit. After this the movement of the sun begins to set again and the days are getting shorter. Like the old folk said sun is turning to the side of the farmhand for rest of year, in the winter solstice it removes again to the side of a master. The Sami people conducted a midsummer victim to the Paeivve (to the Day, Sun) thereby men and women ate in the honor of the sun at the eve of Midsummer day. At the beginning of the meal they prayed on their knees from the sun sunshine and success to the reindeer.

At the time of the Midsummer Day the nature is on its greeniest state and the earth is the most fertile. At this time of the year it's been told the branches and leaves to have a lot of good and fertile folks in them. By scattering them around the houses ground they brought luck and bloom. On the Midsummer Day people used to pick up flowers and fresh sprigs to decorate houses. They covered the bedrooms floors with ripped leaves of aspen, the walls and roofs were filled with branches from bird cherries, rowans and lilacs. They scattered fresh leaves of the aspens and rowans and fresh pine cones in the cabins floor. Bringing leaves inside is reflecting the custom on Christmas when they cover the floor with straws. Estonians gathered their herbs in the time of Midsummer Day because that time they were strongest and most holy. At Saaremaa they hung midsummer flower buckets around the house to banish evil spirits

In Finland they carried young birches at the front doorway. The decorations were gathered in the eve and decorating was done in the shortest night in the year. Meadow flowers, especially lilies of the valley were binded to wreaths and they were put on the walls and windows. Shepheards decorated their cows with wreaths and flowers: the oldest cow got a wreath made of bark in her head. With these rites they ensured good cattle luck.

In the nights of the midsummer there is lots and lots of different beliefs and magic. At that time people conducted mysterious sacrifice rites and divinations on the wells and springs. On the Midsummer Day night people were mostly seeking signs for good success of the cattle and the crop and marriage. Young girls made love spells at the night time. For example, if maiden would roll in the field on dew time, naked, it was sure the groom would appear for her within a year.

The dew in the midsummer night was believed to be very strong and people tried to gather it before the sunrise. The dew healed diseases and assisted fertility. It was said "Juhannuskaste se lantut kasvattaa" (Midsummer Days' dew will grow the yellow turnips). The dew also improved beauty. If you washed you face before sunrise with a dew you woudn't get suntan the whole summer. In the old times tanned skin was considered ugly, the ideal woman was long and fair as her skin and as her hair. The maidens also went to the love sauna which was full of fresh birch whisks' and flowers' smell. The girls were bathed by old sage women who read long and beautiful spells.

On the Midsummer Day it was common to burn fires. Midsummer Day fires were originally eastfinnish custom which generalised elswhere Finland on 19th century. In Finland it was already common to burn fires at least at the spring holidays and at autumns in the times of Kekri. Kustaa Vilkuna is believing they burnt fires in the villages already in the Iron Age. The honor to set the fire was for the oldest in the village. The people of the village would gather around the fire to stay up and spending time, if you didn't come that ment bad luck to the whole village. Burning the Midsummer Day fires has the same reason as burning any big fires in Finland, to banish the harmful spirits and to protect from them and from their harmful doings especially against diseases and pain. The cleaning fire brought luck. The celebration fires were assisting the growth of crop, fertility of the animals and humans and bring success and  as also defy the evil. Around the fire people were frolicking and playing. In the Ostrobothina they danced to the violin all Midsummed Day night.

Source: http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=1008

I believe Midsummer Day is one of those rare celebrations for which Christianity hasn't affected maybe at all. It's those rare (or is it only?) celebration in the calendar which doesn't have Christian meaning. And it's probably those rare celebrations where folklore is still living strongly.

(Update: I was reminded there is a Christian meaning in the Midsummer Day! It's related to John the Baptist. I knew this already but somehow it just slipped from my mind. Thank you for reminding me! The May Day might be the one and only calendar celebration which doesn't have Christian meaning.) 

In my Midsummer Day there has always belonged the first swimming in the sea/lake, sauna, barbeque and staying up late. I would also like to add there making and using a birch whisk, bringing young birches to the yard, Midsummer Day spells and Midsummer Day fire. Depending on the year these have come true at least some of them in some way. But not yet there hasn't been a Midsummer Day with all of these things (although it's been close). Maybe someday.

Midsummer Day is one of my favourite celebrations just after Christmas. Midsummer and Midwinter.

I hope you had a wonderful Midsummer Day!! (or just wonderful weekend if you don't celebrate this). What belongs to your Midsummer Day (or to your favourite summer day)?

-Lilli-