Hallava,
Anna
Sammakkoprinsessa
WSOY
2015
s.
270
Romantiikkaa
ja rupikonnia!
Maailmassa
on vain yksi poika, jota Ofelia voi suudella. Kaikki muut pojat
muuttuvat hänen suudelmistaan sammakoiksi.
14-vuotias
Ofelia on kyllästynyt olemaan suudelmaneitsyt. Hän on päättänyt
saada ensisuudelmansa mahdollisimman pian, mutta äidin järjestämä
synttäriyllätys muuttaa kaiken. Ofelia saa kuulla olevansa keiju,
ja hänen korvansakin kasvavat jumbomittoihin. Kaiken huipuksi
kummitädin antama keijulahja aiheuttaa katastrofaalisia muutoksia
suutelurintamalle.
Anna
Hallavan esikoisteos on sujuvaa ja suorasukaista, hulvattoman hauskaa
ja häpeämättömän viihteellistä chick litiä nuorille.
Anna
Hallavan esikoisteos on mahtava! Sammakkoprinsessa
on
kuin Prinsessapäiväkirjan ja
Harry Potterin yhdistelmä
mutta keijuilla. Joukossa on myös vanhaa kansansatua,
Sammakkoprinssiä
mutta
tavallaan uudesta näkökulmasta katsottuna.
Nämä
keijut eivät ole kuten Disney keijut. Näillä keijuilla on erittäin
tiukka yhteiskunta. Sitä hallitsee matriarkka ja kansa on jaettu
ainakin kahteen eri kastiin: tavallinen kansa ja hovi. Tiukat säännöt
ja etiketit ohjaavat varsinkin hovin elämää eikä kastista kastiin
hyppääminen ole minun ymmärtääkseni kovin suotavaa. Maailmassa
on myös muita otuksia jotka on hyvin organisoitu. Maailma oli aika
hieno, mutta silläkin oli epäkohtansa joten se ei ollut sellainen
täydellinen keijumaailma johon olemme tottuneet. Virkistävää.
Ofelia
saa kuulla olevansa prinsessa ja kuten Prinsessapäiväkirjassa
hän
ei ole oikein mielissään asiasta, ainakaan aluksi. Tietenkin
ylellinen elämä, hovipojat jne. houkuttaa, mutta prinsessuudessa on
muutakin. Voisi kuvitella, että keijuna olo olisi unelmien täyttymys
kaikkine taikoineen ja uusine maailmoineen, mutta teinille, jolla on
jo muutenkin tarpeeksi muutosta elämässään, tämä on jo liikaa,
ainakin Ofelialle. Hän on myös hyvin epävarma teini varsinkin
poikien ja ulkonäön suhteen, joten varsinkin jättisuuret oudot
korvat aiheuttavat Ofelialle suuriakin tunnon tuskia. Tarinassa on
taikaa ja Ofelia tutustuu uuteen maailmaan pikkuhiljaa joten se
muistuttaa hieman Harry
Potterin tutustumista
velhomaailmaan olematta kuitenkaan samanlainen.
Ofeliassa
oli paljon tuttua ja varsinkin hänen elämässää joka muistutti
omaa elämääni teini-ikäisenä. Ofelia on hieman pullukka kuten
minäkin olin ja hän on suunnattomasti ihastunut yhteen poikaan,
sama täällä. Hän myös ihastuu muihin poikiin hyvin herkästi ja
kulkeekin useasti pää pilvissä kuvitellen kaikkea ihanuutta mitä
tekisi eri poikien kanssa, kuten taisin minäkin. Mutta toisin kuin
Ofelia, minä olisin ollut innoissani jos olisin saanut kuulla
olevani keijuprinsessa (no, en ole ihan varma siitä prinsessa
jutusta, mutta keiju olisi kiva olla) ja en usko, että olin ihan
niin naiivi kuin Ofelia. Jotkin hänen unelmoinneistaan ja
ihastuksistaan olivat aika ärsyttäviä, varsinkin kun ne olivat
niin toistuvia. Mutta vaikka Ofelia olikin hieman ärsyttävä oli se
silti ymmärrettävää, Ofelia on kuitenkin teini. Onneksi Hallava
on kirjoittanut kirjansa niin hyvin ettei Ofeliakaan pääse
ärsyttämään vaikka voisi, hänet on kuvattu vain hyvin
realistiseksi mielestäni.
Pidin
kirjasta kovasti. Se yhdistää mukavasti oikeaa elämää ja
fantasia maailmaa. Se oli hyvin kirjoitettu ja piti mielenkiinnon
yllä. Loppu oli jännittävä ja ja jättää odottamaan tulevaa.
Haluan tietää mitä seuraavaksi tapahtuu!
Onneksi
kirjasta ilmestyy toinen osa 2016.
Arvostelu löytyy myös NUBB.no sivustolta
Hallava,
Anna
Sammakkoprinsessa
WSOY
2015
p.
270
Romance
and toads!
There’s
only one boy who Ofelia can kiss. All other boys will turn into toads
after the kiss.
14
year old Ofelia doesn’t want to wait her first kiss anymore. She
has decided to get it as soon as possible but her mother makes her a
birthday surprise which changes everything. Ofelia learns she’s a
fairy and her ears will grow to be jumbo sized. On top of everything,
her godmother gives her a fairy gift which makes a disastrous changes
in her plans to kiss.
The
first work of Anna Hallava is fluent and blunt, hysterically funny
and shamelessly entertaining chick lit for young adults.
Anna
Hallava’s first work is wonderful! Sammakkoprinsessa
(The
Frog Princess) is like The
Princess Diaries plus
Harry
Potter
but
with fairies. There’s also an old folk tale The
Frog Prince, but
in a different view, sort of.
These
fairies are not like Disney fairies. They have very strict society.
It’s ruled by matriarch and the people are divided at least into
two caste: the common people and the court. There are firm rules and
etiquettes especially in the court and it isn’t really accepted to
jump from caste to caste. There’s also other creatures in the world
and they are all well organized. The world is quite wonderful but it
has it’s flaws so it’s not the perfect fairy world we already
know. Refreshing.
Ofelia
finds out she’s a princess and like in The
Princess Diaries she’s
not very fond of the idea, at first. Of course the luxurious life,
the court boys etc. are tempting but there’s much more being the
princess. You would think that being a fairy would be a dream come
true with all the magic and new world, but for teenager who is
already suffering from different changes in life, it is too much, at
least to Ofelia. She is already unsure teenager with boy and
appearance problems and now she is also a “freak” with enormous
ears. There’s magic and new world which Ofelia becomes familiar
with little by little so it was a little bit like Harry
Potter introducing
to the wizarding world, but it’s still not the same thing.
Ofelia
and her life seemed very to me, some of the things were just like
from my teenage years. Ofelia is a little plump, like I was, and she
has a huge crush on some boy, like I did. She also becomes infatuated
really easily and often she has her head in the clouds, imagining
sweet moments with different boys, like I did. But unlike Ofelia, I
would have been thrilled if my mom would told me I’m a fairy
princess (well, not sure about the princess thing, though, but I
would like to be a fairy), and I don’t think I was so naive as
Ofelia. Some of her day dreamings and crushes were annoying,
especially because they were continuous. But even though Ofelia was a
little bit annoying with her thoughts, she’s a teenager, so it was
understandable. Luckily Hallava has written the book so well it
didn’t bother me although it could have, Ofelia is just
realistically portrayed, in my opinion.
I
liked the book very much. It mixed nicely real world and fantasy
world. It was well written and it kept my interest all the time.The
ending was exciting and it leaves you waiting what comes next. I want
to know what happens next!
You can find this review also from the NUBB.no site
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti