Jules Verne - Pariisi 1900-luvulla / Jules Verne - Paris in the 20th Century

English below

Kirjasampo.fi:stä:
Vasta nyt löytynyt karmaisevan riemukas tieteisromaani joka paljastaa Vernen huikeat näkijänlahjat!

Jules Verne vei romaaninsa käsikirjoituksen kustantajalle vuonna 1863. Kustantaja kauhistui romaanin tulevaisuudenkuvaa ja hylkäsi sen liian rohkeana. Kateissa ollut käsikirjoitus on nyt löytynyt. Ja miltä maailmamme näyttääkään!

Michel Dufrénoy on humanistisesti suuntautunut nuori mies eikä siis kovinkaan kotona ajassa, jossa palvotaan tekniikkaa ja rahaa, väheksytään taiteita ja naiset suunnitellaan korvattaviksi paineilmakoneilla. Pakkohan Michelin on kuitenkin yrittää. Mutta kuinka ja millä seurauksin?

Olipa turha kirja.

Kustantaja oli ihan oikeassa kun ei ollut aikoinaan suostunut julkaisemaan tätä kirjaa. Se oli tylsä.

Kirja on kirja- ja teosluettelo naamioituna jonkinlaiseen juoneen.

Kirjaa on myös siinä mielessä hankala lukea kun pitäisi tietää vähän enemmän 1800-luvusta ja vähemmän 1960-luvusta jonne ”tarina” sijoittuu. Maailma tosin joiltain osilta voisi olla tulevaisuuden kuvaa nykyäänkin. Verne ei tietenkään ole voinut aavistaa kaikkea sitä teknologian kehitystä joka 1900-luvulla keksittiin, mutta ainakin hän ymmärsi, että sähköstä tulee hyvin iso juttu. Mutta ei ehkä niin hyvä juttu.

Vernen 1900-luku on kamala dystopia. Taiteet ovat kuolleet, teatteri on ainoa joka kukoistaa ainakin jonkin verran, mutta musiikki on melua, kirjoja ei kirjoiteta muusta kuin tekniikasta, runotkin liittyvät tieteeseen ja tekniikkaan. Suuret säveltäjät, taiteilijat ja kirjailijat on unohdettu. Ei ole suuria tunteita, on vain käytännöllisyyttä. Kirjastotkin ovat kamalan kuuloisia paikkoja.

Kaikki pyörii rahan, sähkön, tieteen ja tuottavuuden ympärillä. Ihan niinkuin nykyäänkin pyörii ja tämäkös päähenkilöä, harvinaista taiteilijasielua, harmittaa. Pystyn siinä mielessä samaistumaan päähenkilöön. Itsekään en pidä nykymaailman menosta joka pyörii rahan ja vallan ympärillä.

Ei siis ole kovin vaikea kuvitella tulevaisuutta jossa taidetta ei pidettäisi arvossa, tai se muuttuu radikaalisti ihan omituiseksi. Maailma, jossa on tylsiä ja mielikuvituksettomia ihmisiä, jotka välittävät vain rahasta.

From Goodreads:
THE LITERARY DISCOVERY OF THE CENTURY
In 1863 Jules Verne, famed author of 20,000 Leagues Under the Sea and Around the World in Eighty Days, wrote a novel that his literary agent deemed too farfetched to be published. More than one hundred years later, his great-grandson found the handwritten, never-before published manuscript in a safe. That manuscript was Paris in the Twentieth Century, an astonishingly prophetic view into the future by one of the most renowned science fiction writers of our time . . .

What a useless book.

The Publisher was right when he didn't want to publish this book a long time ago. It's boring.

The book is kind of a book and piece catalog diguised in somewhat plot.

It was very hard to read it because I would have to known a lot more about 19^th century and lot less about 1960's where the ”story” takes place. Although, the description of the world would have suited well in our future too. Of course it was impossible to Verne to predict all the development of technology that was made in 20^th century, but at least he understood that electricity would be a very big thing. Although, maybe not so good thing.

Verne's 20^th century is an awful dystopia. The arts are dead, only theater is somewhat lively, but music is noise, literature consists only of books about technology, even poems are only about science and technology. The big composers, authors and artists are long forgotten. There isn't big emotions, there's only practicality. And even the libraries are an awful places.

Everything circles around money, electricity, science and productiviness, just like nowadays and it really annoys the main character, a rare artist. I can really identify with the main character about this. I don't either like this world which only circles around money and power.

So, it's not very hard to imagine the future world where art isn't appreciated or it's changed into something very weird. The world with only dull and unimaginitive people who only cares about money.