English below
Kirjasampo.fi:stä:
Vasta nyt löytynyt karmaisevan riemukas tieteisromaani joka paljastaa Vernen huikeat näkijänlahjat!
Jules Verne vei romaaninsa käsikirjoituksen kustantajalle vuonna 1863. Kustantaja kauhistui romaanin tulevaisuudenkuvaa ja hylkäsi sen liian rohkeana. Kateissa ollut käsikirjoitus on nyt löytynyt. Ja miltä maailmamme näyttääkään!
Michel Dufrénoy on humanistisesti suuntautunut nuori mies eikä siis kovinkaan kotona ajassa, jossa palvotaan tekniikkaa ja rahaa, väheksytään taiteita ja naiset suunnitellaan korvattaviksi paineilmakoneilla. Pakkohan Michelin on kuitenkin yrittää. Mutta kuinka ja millä seurauksin?
Kirjasampo.fi:stä:
Vasta nyt löytynyt karmaisevan riemukas tieteisromaani joka paljastaa Vernen huikeat näkijänlahjat!
Jules Verne vei romaaninsa käsikirjoituksen kustantajalle vuonna 1863. Kustantaja kauhistui romaanin tulevaisuudenkuvaa ja hylkäsi sen liian rohkeana. Kateissa ollut käsikirjoitus on nyt löytynyt. Ja miltä maailmamme näyttääkään!
Michel Dufrénoy on humanistisesti suuntautunut nuori mies eikä siis kovinkaan kotona ajassa, jossa palvotaan tekniikkaa ja rahaa, väheksytään taiteita ja naiset suunnitellaan korvattaviksi paineilmakoneilla. Pakkohan Michelin on kuitenkin yrittää. Mutta kuinka ja millä seurauksin?
Olipa turha kirja.
Kustantaja oli ihan oikeassa
kun ei ollut aikoinaan suostunut julkaisemaan tätä kirjaa. Se oli
tylsä.
Kirja on kirja- ja
teosluettelo naamioituna jonkinlaiseen juoneen.
Kirjaa on myös siinä
mielessä hankala lukea kun pitäisi tietää vähän enemmän
1800-luvusta ja vähemmän 1960-luvusta jonne ”tarina” sijoittuu.
Maailma tosin joiltain osilta voisi olla tulevaisuuden kuvaa
nykyäänkin. Verne ei tietenkään ole voinut aavistaa kaikkea sitä
teknologian kehitystä joka 1900-luvulla keksittiin, mutta ainakin
hän ymmärsi, että sähköstä tulee hyvin iso juttu. Mutta ei ehkä
niin hyvä juttu.
Vernen 1900-luku on kamala
dystopia. Taiteet ovat kuolleet, teatteri on ainoa joka kukoistaa
ainakin jonkin verran, mutta musiikki on melua, kirjoja ei kirjoiteta
muusta kuin tekniikasta, runotkin liittyvät tieteeseen ja
tekniikkaan. Suuret säveltäjät, taiteilijat ja kirjailijat on
unohdettu. Ei ole suuria tunteita, on vain käytännöllisyyttä.
Kirjastotkin ovat kamalan kuuloisia paikkoja.
Kaikki pyörii rahan,
sähkön, tieteen ja tuottavuuden ympärillä. Ihan niinkuin
nykyäänkin pyörii ja tämäkös päähenkilöä, harvinaista
taiteilijasielua, harmittaa. Pystyn siinä mielessä samaistumaan
päähenkilöön. Itsekään en pidä nykymaailman menosta joka
pyörii rahan ja vallan ympärillä.
Ei siis ole kovin vaikea
kuvitella tulevaisuutta jossa taidetta ei pidettäisi arvossa, tai se
muuttuu radikaalisti ihan omituiseksi. Maailma, jossa on tylsiä ja
mielikuvituksettomia ihmisiä, jotka välittävät vain rahasta.
From Goodreads:
THE LITERARY DISCOVERY OF THE CENTURY
In 1863 Jules Verne, famed author of 20,000 Leagues Under the Sea and Around the World in Eighty Days, wrote a novel that his literary agent deemed too farfetched to be published. More than one hundred years later, his great-grandson found the handwritten, never-before published manuscript in a safe. That manuscript was Paris in the Twentieth Century, an astonishingly prophetic view into the future by one of the most renowned science fiction writers of our time . . .
What a useless book.
THE LITERARY DISCOVERY OF THE CENTURY
In 1863 Jules Verne, famed author of 20,000 Leagues Under the Sea and Around the World in Eighty Days, wrote a novel that his literary agent deemed too farfetched to be published. More than one hundred years later, his great-grandson found the handwritten, never-before published manuscript in a safe. That manuscript was Paris in the Twentieth Century, an astonishingly prophetic view into the future by one of the most renowned science fiction writers of our time . . .
What a useless book.
The Publisher was right when he didn't
want to publish this book a long time ago. It's boring.
The book is kind of a book and piece
catalog diguised in somewhat plot.
It was very hard to read it because I
would have to known a lot more about 19th century and lot
less about 1960's where the ”story” takes place. Although, the
description of the world would have suited well in our future too. Of
course it was impossible to Verne to predict all the development of
technology that was made in 20th century, but at least he
understood that electricity would be a very big thing. Although,
maybe not so good thing.
Verne's 20th century is an
awful dystopia. The arts are dead, only theater is somewhat lively,
but music is noise, literature consists only of books about
technology, even poems are only about science and technology. The big
composers, authors and artists are long forgotten. There isn't big
emotions, there's only practicality. And even the libraries are an
awful places.
Everything circles around money,
electricity, science and productiviness, just like nowadays and it
really annoys the main character, a rare artist. I can really
identify with the main character about this. I don't either like this
world which only circles around money and power.
So, it's not very hard to
imagine the future world where art isn't appreciated or it's changed
into something very weird. The world with only dull and unimaginitive
people who only cares about money.