Seuraavan postauksen piti olla Hugosta, koirahoidokistani, mutta koska en ole saanut vielä kuvia muokatuksi oikeaan kokoon tänne sopiviksi (koska ohjelmaa ei ole vielä asennettu koneelle) niin kerrotaanpa siis kirjasta jonka sain päätökseen.
Päätin vihdoin aloittaa karsimaan piiiiiiitkää kirjalistaani (omien kirjojen lisäksi siis, Hynysen kirja on edelleen kesken, kirjalistalla olevia kirjoja löydän onneksi kirjastoista). Ensimmäisenä kohdalle sattui Roald Dahlia.
Minulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia. Tiedän, että Roald Dahl on arvostettu kirjailija mutta en oikeastaan tiedä muuta kuin, että hän on kirjoittanut lastensatuja, ja oikeastaan siksi minäkin hänet tiedän. Ja jos totta puhutaan luulin lainanneeni lastenkirjan ja eihän tuo nimi, Oswald-Eno, mitään sen kummempia kerrokaan. Kyseessä olisi voinut hyvinkin olla lastenkirja.
Voi miten väärässä sitä voikin olla.
Kyseessä ei tosiaankaan ollut lastenkirja.
Tuo on kieltämättä kaikkein irstain ja samalla mielenkiintoisin kirja mitä olen koskaan lukenut, vaikka se tavallaan toistaakin koko ajan itseään eikä kirjassa loppujen lopuksi tapahdu kauheasti ja loppukin on aivan uskomaton. Mutta kirja on niin hyvin kirjoitettu, että oikeastaan olisin sen ahminut kertaistumalta ellen olisi hieman hillinnyt itseäni.
En ole koskaan lukenut mitään vastaavaa. Jos loputkin Dahlin kirjat ovat yhtä verbaalista ilosoittoa ja yhtä hauskaa, viihdyttävää ja kepeälukuista, tulen tosissani viihtymään hänen kirjoja lukiessani. En tosin tiedä yhtään mitä odotan häneltä seuraavaksi. Takakannessakin lukee, että Dahl on "ainutlaatuinen yhdistelmä lastenkirjailijaa ja kauhunovellistia" mutta kun tämä kirja ei ollut kumpaakaan genreä. Mutta minä luotan Dahliin :)
En tiedä vielä minkä kirjan saan lainattua kirjastosta seuraavaksi. Listakin on niin pitkä ja ainakin se minkä tiedän olevan ensimmäisenä (George R.R. Martin: Valtaistuinpeli) on ainakin mitä luultavammin varattu kirjastosta jo useammalle kuukaudelle eteenpäin (saattaa johtua tietystä erittäin loistavasta tv-sarjasta joka sattumoisin tuli juuri myös telkkarista) joten tuskin olen sitä saamassa vielä hetkeen.
------------------------------------------------
My next post was going to be about Hugo my brother's dog who was at day care at us but because I haven't got to edit the pictures to right size yet (because we don't have the programme installed on this computer yet) so I'll tell you about a book I finished.
I decided to finally start to read the books on my looooooong booklist (of course I'm still reading the books in my bookself also, the book from Hynynen is still unfinished, luckily I can find those books on my list at library). The first book I had on that list happend to be Roald Dahl.
I had no expectations. I know Roald Dahl to be very respected author but I really don't know anything about him except he wrote fairy tales for children and actually that's why I even know him. And to be honest I thought I borrowed a fairy tail book and well, the name, My Uncle Oswald, really doesn't tell anything about the book. So it could have been fairy tale.
Oh, how wrong I could be.
It was definately not a children's fairy tale book.
That is undeniably the most lecherous and at the same time very interesting book I have ever read even though it repeats itself all the time and there really doesn't happen anything and the ending is unbeliavable. But the book is so well written I almost would have gobbled it right away if I hadn't restraind myself a little.
I have never read anything like this. And if the rest of the books by Dalh are the same verbal fireworks and as funny, entertaining and easy to read I'm really going to enjoy reading his books. I really don't know what to expect from his next book. It was said on the back cover, Dahl is "unique combination of fairy tail and horror novelist" but this book wasn't either of them. But I do trust Dahl now :)
I don't know which book to borrow next from the libabry. My list is so long but I do know the first which is on my list (George R.R. Martin: The Game of Thrones) is probably taken from the libraby for several months onward (it may be cause of the certain wonderful tv-serie which came from tv lately) so I don't think I get to borrow it for awhile yet.
2 kommenttia:
Can't wait to hear about your dog-sitting.
Our human has also never read any of the Roald Dahl books, she is quite intrigued now!
Lots of slobbers,
Lexi and Jasper the Danes
Lähetä kommentti