English below
Aloitimme kavereiden kanssa Potter -lukupiirin. Yksi meistä ei ollut lukenut vielä kaikkia Pottereita ja muut halusivat lukea jossain vaiheessa kaikki Potterit uudestaan. Joten tuumasta toimeen ja lukupiiri pystyyn! Olemme lukeneet jo viisasten kiven ja salaisuuksien kammion ja niistä kerron omissa postauksissaan.
Koska tällä hetkellä minä olen ainoa joka ei enää asu Seinäjoella pidämme lukupiirin Facebook messengerin videopuhelun avulla. Ensimmäinen lukupiiri oli erittäin onnistunut ja se kesti jopa puolitoista tuntia! Oli oikein mukavaa!
Kerronpa miten minä tutustuin Potteriin.
Meinasi käydä niin, etten Pottereita olisi ehkä koskaan lukenut, en ainakaan ennen kun leffat tulivat. Vaikea sanoa myöskään olisinko lukenut kirjat jos olisin nähnyt elokuvat ensin.
En halunnut lukea Pottereita ja syy oli suomalaisten painosten älyttömän ruma kansi. No, ei se kansi ehkä enää niin ruma ole kun sitä on katsellut jo monta vuotta, mutta tuolloin 2000-luvun alussa kun Potteriin tutustuin, kannet olivat mielestäni äärimmäisen rumat. En lukenut silloin kauheasti muutenkaan muuta kuin sarjakuvia (ja kuvatekstejä) joten paksun kirjan lukeminen rumalla kannella ei houkuttanut muutenkaan.
Minut kuitenkin pakotettiin. Ystäväni pakotti minut lukemaan ensimmäisen kirjan joskus yläasteella 2000-luvun alussa, kun itse oli ensin jäänyt koukkuun. Kiitos ystävälleni! Mitä olisinkaan menettänyt jos en olisi aikoinaan tarttunut kirjaan. Se vei mukanaan. Se on harvoja paksuja kirjoja jotka olen vapaaehtoisesti lukenut kannesta kanteen tuohon aikaan, ja jonka lukemista jatkoin. Kaikki 7 kirjaa. Se on myös ainoa kirjasarja jota olen todella odottanut. Muistaakseni kolme tai neljä ensimmäistä luin putkeen kun olivat jo ilmestyneet mutta sitten alkoi odotus. Potterit ovat myös ihka ensimmäinen kirjasarja jota aloin keräämään. Joka joulu sain uuden kirjan lahjaksi aina kun uusi kirja ilmestyi.
Itseasiassa viime jouluna hieman petyin. Kuvittelin, että se olisi ollut itsestäänselvyys, että minulle saisi joululahjaksi hankkia uusi Potter. Odotin iloista yllätystä. Sitä ei tosin tullut. En halunnut vartavasten pyytää Kirottua lasta koska siinä olisi mennyt yllätysmomentti pieleen ja kun kuvittelin että sen joka tapauksessa jostain saisin. Mutta luultavasti ihmiset ajattelivat että olisin sen jo hankkinut. Noh, pitää varmaan hankkia se itse tai odottaa seuraavaa joulua. Ehkä odotan seuraavaa joulua, uskon, että saamme muut Potterit luettua siihen mennessä :)
Olen harkinnut Pottereiden hankkimista myös englanniksi. Niin suuri fani olen. Tällä hetkellä en tosin tiedä pitäisikö minun hankkea englanninkieliset Potterit pokkareina vai ostaisinko jopa kuvitetut laitokset englanniksi, joita nyt on ilmestynyt kaksi ensimmäistä kirjaa. Joka tapauksessa haluaisin hankkia kuvitetut kirjat. Ne ovat upeita! Vaikkakin tilaavieviä. Toisaalta taas, haluaisin ostaa kuvakirjat myös ehkä suomeksi koska niitä olisi sitten loistavaa lukea mahdolliselle omalle lapselle. Vaikeaa. Pitää vielä miettiä. Minulla ei ole vielä kiire, koska kuvitettuja Potter kirjoja on vasta Viisasten kivi ja Salaisuuksien kammio. Hinnatkin ehtivät miettiessä tulla alaspäin.
---------------------------------------------------------------------
We started Harry Potter reading circle with friends. One of us hadn't read all the Potters yet and others were always saying that they should read them again someday. So we started the reading circle! We have already read The philosopher's Stone and The Chamber of Secrets but I will tell about them in their own posts.
At the moment, we are using Facebook messenger's video call because I'm the only one who doesn't live at Seinäjoki anymore. Our first reading circle session was a success and it lasted about one and a half hour! It was very nice!
Let me tell you how I got introduced into Potter.
It almost happened that I didn't read a single Potter, at least not before the first movie came out. Although, I'm not sure if I would have read the books after the movies either.
I didn't want to read Potters because of the very ugly covers of the Finnish editions. Well, now those covers aren't anymore that ugly, because I have used to watch them many years, but back in the beginning of 2000 they were truly ugly, in my opinion. I wasn't a much of a reader back then either, I read mostly comics (and captions) so it wasn't tempting for me to read thick book with an ugly cover.
But I was forced. My friend forced me to read the first book when I was at secondary school at the beginning of 2000, after she got herself hooked. Thanks to my friend! What would have I lost if I wouldn't have read that book. It really washed me away. At that time, it was very rare for me that I would have read thick book in a whole, voluntarily, and even continued reading. All the 7 books. It's also the only book series which I've truly waited. I remember that I read the first three or four books in a row, but then, I started to wait for others to be published and translated. Potters were also my first book series which I started to collect. Every Christmas I got a new book whenever they were published.
Actually, I got a little bit disappointed last Christmas. I thought that it would have been truism that I was waiting Potter as a Christmas present. I was waiting for surprise. But it never came. I didn't want to really ask for the Cursed Child because I wanted to have the surprise moment and I imagined that I would get it anyway. But apparently others were thinking that I would already have it. Well, maybe I should buy it myself then, or then, I should wait for the next Christmas. Maybe I'll wait for the Christmas, I believe we will read the other Potters before that :)
I've also considered of getting the Potters in English too. That big of a fan I am. But at the moment, I'm not really sure if I should buy them as a paperbacks or should I even invest into those illustrated editions, there's two of them at the moment. After all, I would really like to have those illustrated editions. They are great! Although bulky. But on the other hand, it would also be great to have them in Finnish, because then it would be nicer to read them for possible own child. It's hard. I need to think this more. After all, I'm not on a hurry, there's only two of the books illustrated yet, Philosopher's Stone and Chamber of Secrets. And the prices might come downward yet.
24.2.17
Read to Succeed / Lue menestyäksesi
English below
Read to Succeed
Toimittanut Joy Court
Facet Publishing, 2011
s. XXX + 257
Kuvaus kirjan takakannesta:
Huoli lasten lukemisesta on kansainvälinen asia jota on korostettu jatkuvasti OECD:n tutkimuksissa. Valtion teot kuten National Curriculumin arvostelussa esiin tullut lukemisen priorisoiminen heijastaa nykyistä huolta Yhdistyneissä Kansakunnissa. Lukeminen on tärkeä taito eikä vain yksilön kehityksen ja elämän eri mahdollisuuksien kannalta vaan myös sosiaalisen yhtenäisyyden ja kehittyneen demokratian kannalta. Julkisten menojen leikkausten aikoina on tärkeää miettiä minkälaisen vaikutus kirjastoilla voisi olla kasvattaessaan lukijoita tulevaisuuteen.
Tämä kauan kaivattu kirja tarjoaa arvokasta todistessa onnistumisista tähän asti, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, ja se tarjoaa ideoita tulevaisuuden kehityksille kuin myös inspiraatiota nykyiselle toiminnalle. Kirja kattaa kaikki keinot lasten ja nuorten lukemisen edistämisestä heti syntymästä läpi teinivuosiin asiantuntevien toimijoiden artikkeleiden kautta.
Tämä oli ihan mielenkiintoinen kirja. Artikkeleiden välillä oli jonkin verran eroavaisuuksia siinä, miten selkeitä ne olivat, mutta suurin osa artikkeleista oli hyvin ja tiiviisti kirjoitettu ja kertoivat selväsanaisesti mitä oli tehty ja miten onnistuttu.
Luin kirjan opinnäytetyötäni varten ja sainkin sieltä muutamia loistavia poimintoja työhöni.
Kielellisesti kirja oli aika selkeää vaikkakin välillä tieteelliset tekstit olivatkin hieman hankalia. Mutta olen selkesti kuitenkin edistynyt huomattavasti myös tieteellisten tekstien lukemisessa englanniksi.
Kirjassa oli hyviä ideoita keinoista lasten lukuinnon lisäämiseksi. Täytyy yrittää muistaa joitain niistä sitten työelämässä. Innostuin kirjan kautta myös hieman nuorisotyöstä. Haluaisin oppia enemmän nuorista ja osata tulla toimeen heidän kanssaa. Mietinkin, pitäisikö sitä käydä jotain nuoriso-ohjaaja koulutusta jossain vaiheessa...
Read to Succeed
Edited by Joy Court
Facet Publishing, 2011
p. XXX + 257
Description from the back cover:
Concern about children's reading is an international issue highlighted by continuing OECD research. Government actions such as the priority given to reading in the review of the National Curriculum reflect current UK concern. Reading is an essential life skill not only for an individual's development and life chances but for social cohesion and a developed democracy. In an era of public spending cuts it is important to reflect upon the impact that libraries can have in growing readers for the future.
This much-needed book provides valuable evidence of successes so far, both nationally and internationally, and offers ideas for future development as well as inspirations for current practice. An edited collection contributed by expert practitioners, it covers all aspects of promoting reading to and with children and young people from birth right trough to teenage years.
This was interesting book. There were some differences between the articles on how clear they were, but most of them were well and tightly written and they told clearly on what had been done and how it succeeded.
I read this book for my thesis and I did get something out of it for my work.
Linguistically the book was quite easy to read, although those scholarly writings were a bit difficult. But I have definitely improved my reading in English even in scholarly publications.
There were good ideas on how to increase the reading pleasure among children. I'll have to remember some of them when in work. Because of the book, I also got little bit exited about working with youths. I would like to learn more about youths and learn how to get along with them. I was thinking even if I should take some youth leader educations at some day...
Read to Succeed
Toimittanut Joy Court
Facet Publishing, 2011
s. XXX + 257
Kuvaus kirjan takakannesta:
Huoli lasten lukemisesta on kansainvälinen asia jota on korostettu jatkuvasti OECD:n tutkimuksissa. Valtion teot kuten National Curriculumin arvostelussa esiin tullut lukemisen priorisoiminen heijastaa nykyistä huolta Yhdistyneissä Kansakunnissa. Lukeminen on tärkeä taito eikä vain yksilön kehityksen ja elämän eri mahdollisuuksien kannalta vaan myös sosiaalisen yhtenäisyyden ja kehittyneen demokratian kannalta. Julkisten menojen leikkausten aikoina on tärkeää miettiä minkälaisen vaikutus kirjastoilla voisi olla kasvattaessaan lukijoita tulevaisuuteen.
Tämä kauan kaivattu kirja tarjoaa arvokasta todistessa onnistumisista tähän asti, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, ja se tarjoaa ideoita tulevaisuuden kehityksille kuin myös inspiraatiota nykyiselle toiminnalle. Kirja kattaa kaikki keinot lasten ja nuorten lukemisen edistämisestä heti syntymästä läpi teinivuosiin asiantuntevien toimijoiden artikkeleiden kautta.
Tämä oli ihan mielenkiintoinen kirja. Artikkeleiden välillä oli jonkin verran eroavaisuuksia siinä, miten selkeitä ne olivat, mutta suurin osa artikkeleista oli hyvin ja tiiviisti kirjoitettu ja kertoivat selväsanaisesti mitä oli tehty ja miten onnistuttu.
Luin kirjan opinnäytetyötäni varten ja sainkin sieltä muutamia loistavia poimintoja työhöni.
Kielellisesti kirja oli aika selkeää vaikkakin välillä tieteelliset tekstit olivatkin hieman hankalia. Mutta olen selkesti kuitenkin edistynyt huomattavasti myös tieteellisten tekstien lukemisessa englanniksi.
Kirjassa oli hyviä ideoita keinoista lasten lukuinnon lisäämiseksi. Täytyy yrittää muistaa joitain niistä sitten työelämässä. Innostuin kirjan kautta myös hieman nuorisotyöstä. Haluaisin oppia enemmän nuorista ja osata tulla toimeen heidän kanssaa. Mietinkin, pitäisikö sitä käydä jotain nuoriso-ohjaaja koulutusta jossain vaiheessa...
Read to Succeed
Edited by Joy Court
Facet Publishing, 2011
p. XXX + 257
Description from the back cover:
Concern about children's reading is an international issue highlighted by continuing OECD research. Government actions such as the priority given to reading in the review of the National Curriculum reflect current UK concern. Reading is an essential life skill not only for an individual's development and life chances but for social cohesion and a developed democracy. In an era of public spending cuts it is important to reflect upon the impact that libraries can have in growing readers for the future.
This much-needed book provides valuable evidence of successes so far, both nationally and internationally, and offers ideas for future development as well as inspirations for current practice. An edited collection contributed by expert practitioners, it covers all aspects of promoting reading to and with children and young people from birth right trough to teenage years.
This was interesting book. There were some differences between the articles on how clear they were, but most of them were well and tightly written and they told clearly on what had been done and how it succeeded.
I read this book for my thesis and I did get something out of it for my work.
Linguistically the book was quite easy to read, although those scholarly writings were a bit difficult. But I have definitely improved my reading in English even in scholarly publications.
There were good ideas on how to increase the reading pleasure among children. I'll have to remember some of them when in work. Because of the book, I also got little bit exited about working with youths. I would like to learn more about youths and learn how to get along with them. I was thinking even if I should take some youth leader educations at some day...
20.2.17
Katja Jalkanen & Hanna Pudas: Rivien välissä - Kirjablogikirja / Between the lines - Book blog book
English below
Jalkanen, Katja & Pudas, Hanna
Rivien välissä - Kirjablogikirja
Avain, 2013
s. 168
Kuvaus Goodreads.com:
Suomessa on noin 150 säännöllisesti päivittyvää kirjablogia, jotka saavuttavat kuukaudessa kymmeniätuhansia lukijoita. Blogistit julkaisevat tuhansia kirja-arvioita, käyvät kiivaitakin kirjallisia keskusteluja ja järjestävät erilaisia tempauksia, kuten plagiointia vastutavan valekritiikin-päivän. Blogistit ovat perustaneet myös paljon huomiota saaneet Blogistanian Finlandia ja Globalia -palkinnot.
Kirjablogit: lukupäiväkirjoja, kirjallisuuskritiikkiä vai kaikkea kehuvaa hymistelyä sosiaalisen median pyörteissä?
Kirjabloggaajat ovat monien rivien välissä. Kustannustoimittajat ja kirjabloggaajat Katja Jalkanen ja Hanna Pudas tarkastelevat kirjablogien sijoittumista kirjallisuuden kentälle suhteessa kustantamoihin, kirjastoihin, kirjallisuuskeskusteluun, kirjavinkkaukseen sekä sosiaaliseen mediaan.
Tämänkin kirjan luin opinnäytetyön lähdemateriaalina. Tämäkin kirja oli oikein mielenkiintoinen, vaikkakin tässäkin oli jo hieman vanhentunutta tietoa, mutta ei niin paljoa. Asiat ovat enemmänkin vain kehittyneet lisää.
Vaikka tämäkin oli hyvin lyhyt kirja eikä sisältänyt niin paljon varsinaisia ohjeita blogin perustamiseen kuin Kilven Blogit ja bloggaaminen, kesti minulla tämän kirjan lukeminen yllättävän kauan. Aihe oli toki mielenkiintoinen mutta kirja ei ollut mielestäni kovin hyvin kirjoitettu. Välillä tuntui kun se olisi kirjoitettu kovassakin kiireessä ja että sitä ei ehkä oltaisi viimeistelty niin paljon kuin mitä olisi ollut tarve. Myöskään lukujen järjestys ei ehkä ollut vielä hioutunut tarpeeksi selkeäksi.
Mutta kirja oli mielenkiintoinen ja oikein hyvä lähdemateriaali opinnäytetyöhöni.
Book bloggers are between many lines. Publishing editors and book bloggers Katja Jalkanen and Hanna Pudas are observing where book blogs are ranked in literature field in relations to publishing houses, libraries, literature discussion, book talk and also social media.
I read this book for my thesis' source material, also. This book was also interesting, although it too had some outdated information, but not so much. Actually, the things have only got improved.
Although, this was very short book and it didn't include really any introductions on how to make your own blog like in Blogs and Blogging by Kilpi, it still took me several days to finish it. The subject was interesting but I don't think the book was that well written. Sometimes it felt like the book was finished in a rush and not as much finished as it should have been. The chapters weren't always in logical order.
But it was interesting and a very good source material for my thesis.
Jalkanen, Katja & Pudas, Hanna
Rivien välissä - Kirjablogikirja
Avain, 2013
s. 168
Kuvaus Goodreads.com:
Suomessa on noin 150 säännöllisesti päivittyvää kirjablogia, jotka saavuttavat kuukaudessa kymmeniätuhansia lukijoita. Blogistit julkaisevat tuhansia kirja-arvioita, käyvät kiivaitakin kirjallisia keskusteluja ja järjestävät erilaisia tempauksia, kuten plagiointia vastutavan valekritiikin-päivän. Blogistit ovat perustaneet myös paljon huomiota saaneet Blogistanian Finlandia ja Globalia -palkinnot.
Kirjablogit: lukupäiväkirjoja, kirjallisuuskritiikkiä vai kaikkea kehuvaa hymistelyä sosiaalisen median pyörteissä?
Kirjabloggaajat ovat monien rivien välissä. Kustannustoimittajat ja kirjabloggaajat Katja Jalkanen ja Hanna Pudas tarkastelevat kirjablogien sijoittumista kirjallisuuden kentälle suhteessa kustantamoihin, kirjastoihin, kirjallisuuskeskusteluun, kirjavinkkaukseen sekä sosiaaliseen mediaan.
Tämänkin kirjan luin opinnäytetyön lähdemateriaalina. Tämäkin kirja oli oikein mielenkiintoinen, vaikkakin tässäkin oli jo hieman vanhentunutta tietoa, mutta ei niin paljoa. Asiat ovat enemmänkin vain kehittyneet lisää.
Vaikka tämäkin oli hyvin lyhyt kirja eikä sisältänyt niin paljon varsinaisia ohjeita blogin perustamiseen kuin Kilven Blogit ja bloggaaminen, kesti minulla tämän kirjan lukeminen yllättävän kauan. Aihe oli toki mielenkiintoinen mutta kirja ei ollut mielestäni kovin hyvin kirjoitettu. Välillä tuntui kun se olisi kirjoitettu kovassakin kiireessä ja että sitä ei ehkä oltaisi viimeistelty niin paljon kuin mitä olisi ollut tarve. Myöskään lukujen järjestys ei ehkä ollut vielä hioutunut tarpeeksi selkeäksi.
Mutta kirja oli mielenkiintoinen ja oikein hyvä lähdemateriaali opinnäytetyöhöni.
Jalkanen, Katja & Pudas, Hanna
Rivien välissä - Kirjablogikirja
Avain, 2013
p. 168
Description from Goodreads.com:
In Finland, there's about 150 regularly published book blogs which have over ten thousands of readers each month. Bloggers publishes thousands of book reviews, discuss even ardently about literature and make different stunts like false critic day against plagiarism. Bloggers have also made Blogistania Finlandia and Globalia awards which have had a lot of attention.
Book blogs: reading diaries, literature critics or all praising flatter in the turbulence of social media.
Book bloggers are between many lines. Publishing editors and book bloggers Katja Jalkanen and Hanna Pudas are observing where book blogs are ranked in literature field in relations to publishing houses, libraries, literature discussion, book talk and also social media.
I read this book for my thesis' source material, also. This book was also interesting, although it too had some outdated information, but not so much. Actually, the things have only got improved.
Although, this was very short book and it didn't include really any introductions on how to make your own blog like in Blogs and Blogging by Kilpi, it still took me several days to finish it. The subject was interesting but I don't think the book was that well written. Sometimes it felt like the book was finished in a rush and not as much finished as it should have been. The chapters weren't always in logical order.
But it was interesting and a very good source material for my thesis.
19.2.17
Tuomas Kilpi: Blogit ja bloggaaminen / Blogs and blogging
English below
Kilpi, Tuomas
Blogit ja bloggaaminen
readme.fi, 2006
p. 183
Description from Goodreads.com:
Blogs and blogging are words which every Internet user has inevitably bumped into in last years. Blogs are significant technological, social and economical dynamic which makes the readers to become publishers and consumers to become producers.
This books is the first extensive work of blogs and blogging in Finnish. It gives you clear introduction on making your first blog and helps the experienced writers to get benefit from their blogs in a new ways. Good blog post can be made in few minutes, but with its help you can have thousands of readers and new visitor in your own or your company's blog: you can get visibility, appreciation and contacts.
At the same time you are making a totally new business: numerous corporations in different area - for example Kesko, Google, Microsoft and SanomaWSOY - have suddenly found out that blogs are essential for competition. More and more Finns are getting paid by writing a blog and even the small corporations have to really think if they can manage without their own blogging instructions and blogging culture.
This book tells you on how blogs can become useful in big and small corporations. The concrete examples from Finland and world helps the entrepreneurs and professionals in communications to work on their blogs to get them to the top.
The book includes a CD-ROM containing utility programs and desktop publishing programs about blogging.
This book was surprisingly good. I read it as my source material for my thesis. It didn't have much relevant content for me, few things only, but the book was so well written that I read it in one stand, nevertheless.
Of course the knowledge was already bit outdated. Blogs and blogging are changing as fast as any other things related to Internet. I didn't even look what the CD-ROM was offering.
It was still a very interesting read about history of blogging, if nothing else. There were a lot of blogs listed in the book. I went them all through, some where still alive and kicking but most of them had quit or some were disappeared as a whole.
Kilpi, Tuomas
Blogit ja bloggaaminen
readme.fi, 2006
s. 183
Kuvaus Goodreads.com:
Blogit ja bloggaaminen ovat sanoja, joihin jokainen netin käyttäjä on väistämättä törmännyt parin viime vuoden aikana. Blogit ovat merkittävä teknologinen, sosiaalinen ja taloudellinen muutosvoima, joka tekee lukijoista julkaisijoita ja kuluttajista tuottajia.
Tämä kirja on ensimmäinen kattava suomenkielinen teos blogeista ja bloggaamisesta. Se antaa selkeät ohjeet ensimmäistä blogiaan perustavalle aloittelijalle ja auttaa kokenutta kirjoittajaa hyötymään blogistaan uusilla tavoilla. Hyvä blogimerkintä voi syntyä parissa minuutissa, mutta sen avulla voi saada tuhansia lukijoita ja uusia kävijöitä omille tai yrityksen nettisivuille: näkyvyyttä, arvostusta, kontakteja.
Samalla syntyy aivan uudenlaista liiketoimintaa: lukuisat eri aloilla toimivat yritykset - esimerkiksi Kesko, Google, Microsoft ja SanomaWSOY - ovat äkkiä havainneet blogien olean välttämätön kilpailutekijä. Yhä useampi suomalainen saa palkkaa blogin kirjoittamisesta, ja pienissäkin yrityksissä joudutaan pohtimaan, onko yhtiöllä varaa olla ilman omaa blogiohjeistusta ja -kulttuuria.
Tämä teos kertoo, kuinka blogit voivat olla hyödyksi niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Konkreettiset esimerkit yritysbloggauksesta sekä Suomessa että ulkomailla auttavat yrittäjiä ja viestintäalan ammattilaisia hiomaan bloginsa huippukuntoon.
Kirjan mukana tulee CD-ROM, joka sisältää bloggaukseen liittyviä apuohjelmia ja julkaisujärjestelmiä.
Tämä oli yllättävän hyvä kirja. Luin sen opparini lähdemateriaalina. Kauheasti siinä ei lopulta ollut itselleni relevanttia tietoutta, muutama kuitenkin löytyi, mutta kirja oli niin hyvin kirjoitettu, että luin sen siitä huolimatta yhdeltä istumalta loppuun asti.
Tieto oli toki jo hieman vanhentunutta. Blogit ja bloggaaminen muuttuu yhtä nopeasti kuin mitkä tahansa Internetiin liittyvät asiat. CD-ROMiakaan ei tutkinut enkä taida tutkiakaan.
Ihan mielenkiintoinen katsaus kuitenkin bloggaamisen historiaan jos ei muuten. Kirjassa oli runsaasti myös listattu erilaisia blogeja. Kävin ne kaikki läpi, muutama oli edelleen voimissaan mutta suurin osa oli lopettanut tai kadonnut kokonaan.
Kilpi, Tuomas
Blogit ja bloggaaminen
readme.fi, 2006
p. 183
Description from Goodreads.com:
Blogs and blogging are words which every Internet user has inevitably bumped into in last years. Blogs are significant technological, social and economical dynamic which makes the readers to become publishers and consumers to become producers.
This books is the first extensive work of blogs and blogging in Finnish. It gives you clear introduction on making your first blog and helps the experienced writers to get benefit from their blogs in a new ways. Good blog post can be made in few minutes, but with its help you can have thousands of readers and new visitor in your own or your company's blog: you can get visibility, appreciation and contacts.
At the same time you are making a totally new business: numerous corporations in different area - for example Kesko, Google, Microsoft and SanomaWSOY - have suddenly found out that blogs are essential for competition. More and more Finns are getting paid by writing a blog and even the small corporations have to really think if they can manage without their own blogging instructions and blogging culture.
This book tells you on how blogs can become useful in big and small corporations. The concrete examples from Finland and world helps the entrepreneurs and professionals in communications to work on their blogs to get them to the top.
The book includes a CD-ROM containing utility programs and desktop publishing programs about blogging.
This book was surprisingly good. I read it as my source material for my thesis. It didn't have much relevant content for me, few things only, but the book was so well written that I read it in one stand, nevertheless.
Of course the knowledge was already bit outdated. Blogs and blogging are changing as fast as any other things related to Internet. I didn't even look what the CD-ROM was offering.
It was still a very interesting read about history of blogging, if nothing else. There were a lot of blogs listed in the book. I went them all through, some where still alive and kicking but most of them had quit or some were disappeared as a whole.
17.1.17
Elina Koivunen - Kuninkaalliset / Royals
English below
Koivunen, Elina
Kuninkaalliset
Otava, 2008
s. 319
Kuvaus takakannesta:
Millainen nainen Kleopatra oikein oli? Miten Norjan kruununprinsessa Märtha lumosi presidentti Rooseveltin? Kuinka julkisuus vaikuttaa nykyajan kuninkaallisten elämään?
Herkullisesti kuvitettu, viihdyttävä lukupaketti yhdistää historia- ja faktatiedot sekä kiehtovat tarinat kuninkaallisten usein merkillisistä ja kohtalokkaista elämänvaiheista. Mukana on Euroopan nykyisten kuningasperheiden lisäksi muun maailman kuninkaallisia - sekä edustava joukko menneiden aikojen mielenkiintoisimpia kruunupäitä.
Tämä oli erittäin mielenkiintoinen kirja. Kirjasta on olemassa uudempikin painos jossa on esimerkiksi Kate Middletonkin jo mukana.
Jo alkusanoissa pohditaan miksi kuninkaalliset kiehtovat ihmisiä. Kirjaa lukiessa mietin samaa itsekin. Vaikka lapsena useammin leikin palvelijaa kuin prinsessaa, en minäkään ole voinut välttyä haikailusta kuninkaalliseksi. Mielikuvitusleikkejä on käyty niin yllättävistä sukulaisista, kartanoperinnöistä kuin kohtaamisista Englannin prinssien kanssa. Huomaan myös nykyään lähteväni kuninkaallisten matkaan aina kun nämä nousevat julkisuuteen milloin minkäkin asian takia.
Tavallaan ymmärrän miksi kuninkaallisten elämää pidetään saavuttamisen arvoisena, hohdokkaana ja unelmoitavana. Kuninkaalliset ovat rikkaita (monet ainakin ovat), he ovat etuoikeutettuja, asuvat hienoissa linnoissa, pukeutuvat siististi, näyttävät kauniilta. Mutta jos minun mielipidettä kysytään niin siihen se sitten loppuukin.
Eräänlaisena perfektionistina pidän omalla tavallani kaikenlaisista etiketeistä ja ehkä jopa nipottamisesta jota kuninkaallisuuteen liittyy. Mutta toisaalta taas se on kyllä aivan kamalaa. Tavallaan tulevaisuutesi on päätetty puolestasi lapsesta asti, varsinkin jos olet kruununperillinen ja vaikka et olisi niin silti sinun pitäisi olla kaikissa asioissa täydellinen koska jos et ole, media ottaa sinut hampaisiisi ja aiheutat hallaa muulle perheellesi. Englannin kuninkaalliset ovat varmaan parhaiten tunnettuja ja heidän ammattinsa oikeastaan voisi kiteyttää sanaan julkkikset. Ammattijulkkiksia jo lapsesta asti. Et voi myöskään varsinkaan kruunuperillisenä harjoittaa mitään ammattia. Jos haluaisit kokiksi ja perustaa ravintolan, niin toki voit käydä koulua ja se kai on suvaittavaakin, mutta ravintolaa et voi koskaan perustaa. Eikä kyllä siihen olisi aikaakaan kun edustustehtävät vievät suurimman osan ajasta. Mitä lie nämäkin sitten ovat kun tuntuu että ne vievät koko perheen aikaa niin ettei muuhun tunnu jäävän aikaa...
Voiko kuningas tai prinsessa vain heittää joskus jalat sohvalle, pukeutua pyjamaan koko päiväksi ja katsoa Pikku Britanniaa syöden suklaata? Mitä tapahtuisi jos kruununperillinen ilmoittaisi olevansa julkihomo? Mitä jos perheestä joku on pahemmanlaatuinen introvertti? Miten hän ikinä pärjää edustustehtävissä ja miten kamala elämä on jos joutuu tekemään asioita joita vihaa? Mitä jos rakastuisit oikeasti ihan vain tavalliseen ihmiseen, jos ne porvaritkin ovat vähän kyseenalaisia? Mitä jos perheessä on ateisteja tai jopa kruununperillinen on ateisti? Onko kuninkaallisilla sananvapautta loppupeleissä? Onko kuninkaallisilla tuttavapiireissä ketään muita kuin aatelisia ja porvareita? Miten vaikeaa on löytää "sopiva" aatelinen puolisoksi joka ei olisi edes kaukaista sukua (tuntuu, että kaikki Euroopan kuninkaalliset ovat jotain sukua keskenään ja sukulaisia löytyy varmasti myös muista aatelisista)? Miten kuninkaalliset viettävät lopulta täyttä vapaa-aikaansa? Miksi kuninkaallisilla ei ole kehitysvammaisia lapsia, vai onko nämä vain saatu niin hyvin pysymään pois julkisuudesta ettei kukaan tiedä heistä (en yhtään epäile etteikö näitä olisi myös tapettu ammoisina aikoina, ehkä joskus abortoitukin?)? Toki "vähä-älyisyydestä" on puhuttu jodenkin kohdilla mutta mitä tämä sitten lopulta tarkoittaa? Sairauksiahan kuninkaallisilla on vaikka muille jakaa, varmasti, lähisukulaisten naimisesta johtuvia ja verenvuototautia nyt yleisin tiedossa oleva joka on lähtöisin Englannin Victoriasta kuulemma. Sairauksista harvemmin kuitenkin puhutaan, joskus ylittävät uutiskynnyksen esim. anoreksia Ruotsin prinsessa Victorialla.
Niin paljon kysymyksiä, Vähän vastauksia. Sinänsä ymmärrän, näitä asioita ei haluta tuoda julki koska pitää olla kontrolli edes jossain julkisessakin elämässä. Ehkä juuri tämä asia on yksi niistä joka ihmisiä kiehtoo. Kuninkaalisissa on eräänlainen salaperäisyyden verho päällään. Heistä tiedetään paljon mutta ei kuitenkaan kaikkea. Itse myös pidän omalla tavallaan hienona myös sitä miten kuninkaalliset pystyvät jäljittää omat sukujuurensa hyvin pitkälle ja he todella tietävät millaisia ihmisiä (tai ainakin hallitsijoita) nämä ovat olleet. Toki, sukulaisuussuhteista ei voida olla täysin varmoja. Kuninkaallisten syrjähypyt olivat hyvin yleisiä varsinkin vanhoina aikoina. Ilman DNA testejä ei voida siis olla täysin varmoja mitä kaikkea on puuhattu ja kenen kanssa loppujen lopuksi. Nykyään äpärät pystytään todistamaan helpostikin ja on niitä nykyisilläkin kuninkaallisilla.
Tavallaan kuninkaallisten ihailu ja seuraaminen ja omat mielikuvitusleikit ovat eräänlainen salainen paheeni. Tiedän, että olisin todella onneton jos todella olisin kuninkaallinen. Ei sovi minulle, mutta toisaalta, turvattu toimeentulo on kelle tahansa tavoittelemisen aihe, vaikutusvalta olisi myös hyvästä, tietäisin monta kohdetta joita lähtisin tukemaan omalla panostuksellani. Elämä olisi rajoitettua mutta kuitenkin rajoittamampaa kuin monella. Eri tavalla rajoitettua kuin muilla. En myöskään kuitenkaan halaisi olla melkein kaikkivaltias kuningatar. Siinä olisi jo aivan liikaa vastuuta ja olisin varmasti todella huono valtion päänainen.
Kirja sai aivonystyrät liikkeelle. Se tarjosi mielenkiintoista tietoa menneistä ja nykyisistä kuninkaallisista vaikkakin aika vähän uutta tietoa niistä joista jo entuudestaan tiesi jotain. Joukossa on kyllä monta traagista tarinaa. Ja tuoko iso, julkinen suku paineita nykyisille suvun jäsenille? Varmasti, voin vain kuvitella miten teinikapina-aika tuo tullessaan. Prinssi Harry on ollut jo aika villi nuori, saapa nähdä millaisia tulevista prinsseistä ja prinsessoista kasvaa kun koko maailma tuntuu olevan muutoksen edessä varsinkin arvo asioissa.
Koivunen, Elina
Kuninkaalliset
Otava, 2008
s. 319
Kuvaus takakannesta:
Millainen nainen Kleopatra oikein oli? Miten Norjan kruununprinsessa Märtha lumosi presidentti Rooseveltin? Kuinka julkisuus vaikuttaa nykyajan kuninkaallisten elämään?
Herkullisesti kuvitettu, viihdyttävä lukupaketti yhdistää historia- ja faktatiedot sekä kiehtovat tarinat kuninkaallisten usein merkillisistä ja kohtalokkaista elämänvaiheista. Mukana on Euroopan nykyisten kuningasperheiden lisäksi muun maailman kuninkaallisia - sekä edustava joukko menneiden aikojen mielenkiintoisimpia kruunupäitä.
Tämä oli erittäin mielenkiintoinen kirja. Kirjasta on olemassa uudempikin painos jossa on esimerkiksi Kate Middletonkin jo mukana.
Jo alkusanoissa pohditaan miksi kuninkaalliset kiehtovat ihmisiä. Kirjaa lukiessa mietin samaa itsekin. Vaikka lapsena useammin leikin palvelijaa kuin prinsessaa, en minäkään ole voinut välttyä haikailusta kuninkaalliseksi. Mielikuvitusleikkejä on käyty niin yllättävistä sukulaisista, kartanoperinnöistä kuin kohtaamisista Englannin prinssien kanssa. Huomaan myös nykyään lähteväni kuninkaallisten matkaan aina kun nämä nousevat julkisuuteen milloin minkäkin asian takia.
Tavallaan ymmärrän miksi kuninkaallisten elämää pidetään saavuttamisen arvoisena, hohdokkaana ja unelmoitavana. Kuninkaalliset ovat rikkaita (monet ainakin ovat), he ovat etuoikeutettuja, asuvat hienoissa linnoissa, pukeutuvat siististi, näyttävät kauniilta. Mutta jos minun mielipidettä kysytään niin siihen se sitten loppuukin.
Eräänlaisena perfektionistina pidän omalla tavallani kaikenlaisista etiketeistä ja ehkä jopa nipottamisesta jota kuninkaallisuuteen liittyy. Mutta toisaalta taas se on kyllä aivan kamalaa. Tavallaan tulevaisuutesi on päätetty puolestasi lapsesta asti, varsinkin jos olet kruununperillinen ja vaikka et olisi niin silti sinun pitäisi olla kaikissa asioissa täydellinen koska jos et ole, media ottaa sinut hampaisiisi ja aiheutat hallaa muulle perheellesi. Englannin kuninkaalliset ovat varmaan parhaiten tunnettuja ja heidän ammattinsa oikeastaan voisi kiteyttää sanaan julkkikset. Ammattijulkkiksia jo lapsesta asti. Et voi myöskään varsinkaan kruunuperillisenä harjoittaa mitään ammattia. Jos haluaisit kokiksi ja perustaa ravintolan, niin toki voit käydä koulua ja se kai on suvaittavaakin, mutta ravintolaa et voi koskaan perustaa. Eikä kyllä siihen olisi aikaakaan kun edustustehtävät vievät suurimman osan ajasta. Mitä lie nämäkin sitten ovat kun tuntuu että ne vievät koko perheen aikaa niin ettei muuhun tunnu jäävän aikaa...
Voiko kuningas tai prinsessa vain heittää joskus jalat sohvalle, pukeutua pyjamaan koko päiväksi ja katsoa Pikku Britanniaa syöden suklaata? Mitä tapahtuisi jos kruununperillinen ilmoittaisi olevansa julkihomo? Mitä jos perheestä joku on pahemmanlaatuinen introvertti? Miten hän ikinä pärjää edustustehtävissä ja miten kamala elämä on jos joutuu tekemään asioita joita vihaa? Mitä jos rakastuisit oikeasti ihan vain tavalliseen ihmiseen, jos ne porvaritkin ovat vähän kyseenalaisia? Mitä jos perheessä on ateisteja tai jopa kruununperillinen on ateisti? Onko kuninkaallisilla sananvapautta loppupeleissä? Onko kuninkaallisilla tuttavapiireissä ketään muita kuin aatelisia ja porvareita? Miten vaikeaa on löytää "sopiva" aatelinen puolisoksi joka ei olisi edes kaukaista sukua (tuntuu, että kaikki Euroopan kuninkaalliset ovat jotain sukua keskenään ja sukulaisia löytyy varmasti myös muista aatelisista)? Miten kuninkaalliset viettävät lopulta täyttä vapaa-aikaansa? Miksi kuninkaallisilla ei ole kehitysvammaisia lapsia, vai onko nämä vain saatu niin hyvin pysymään pois julkisuudesta ettei kukaan tiedä heistä (en yhtään epäile etteikö näitä olisi myös tapettu ammoisina aikoina, ehkä joskus abortoitukin?)? Toki "vähä-älyisyydestä" on puhuttu jodenkin kohdilla mutta mitä tämä sitten lopulta tarkoittaa? Sairauksiahan kuninkaallisilla on vaikka muille jakaa, varmasti, lähisukulaisten naimisesta johtuvia ja verenvuototautia nyt yleisin tiedossa oleva joka on lähtöisin Englannin Victoriasta kuulemma. Sairauksista harvemmin kuitenkin puhutaan, joskus ylittävät uutiskynnyksen esim. anoreksia Ruotsin prinsessa Victorialla.
Niin paljon kysymyksiä, Vähän vastauksia. Sinänsä ymmärrän, näitä asioita ei haluta tuoda julki koska pitää olla kontrolli edes jossain julkisessakin elämässä. Ehkä juuri tämä asia on yksi niistä joka ihmisiä kiehtoo. Kuninkaalisissa on eräänlainen salaperäisyyden verho päällään. Heistä tiedetään paljon mutta ei kuitenkaan kaikkea. Itse myös pidän omalla tavallaan hienona myös sitä miten kuninkaalliset pystyvät jäljittää omat sukujuurensa hyvin pitkälle ja he todella tietävät millaisia ihmisiä (tai ainakin hallitsijoita) nämä ovat olleet. Toki, sukulaisuussuhteista ei voida olla täysin varmoja. Kuninkaallisten syrjähypyt olivat hyvin yleisiä varsinkin vanhoina aikoina. Ilman DNA testejä ei voida siis olla täysin varmoja mitä kaikkea on puuhattu ja kenen kanssa loppujen lopuksi. Nykyään äpärät pystytään todistamaan helpostikin ja on niitä nykyisilläkin kuninkaallisilla.
Tavallaan kuninkaallisten ihailu ja seuraaminen ja omat mielikuvitusleikit ovat eräänlainen salainen paheeni. Tiedän, että olisin todella onneton jos todella olisin kuninkaallinen. Ei sovi minulle, mutta toisaalta, turvattu toimeentulo on kelle tahansa tavoittelemisen aihe, vaikutusvalta olisi myös hyvästä, tietäisin monta kohdetta joita lähtisin tukemaan omalla panostuksellani. Elämä olisi rajoitettua mutta kuitenkin rajoittamampaa kuin monella. Eri tavalla rajoitettua kuin muilla. En myöskään kuitenkaan halaisi olla melkein kaikkivaltias kuningatar. Siinä olisi jo aivan liikaa vastuuta ja olisin varmasti todella huono valtion päänainen.
Kirja sai aivonystyrät liikkeelle. Se tarjosi mielenkiintoista tietoa menneistä ja nykyisistä kuninkaallisista vaikkakin aika vähän uutta tietoa niistä joista jo entuudestaan tiesi jotain. Joukossa on kyllä monta traagista tarinaa. Ja tuoko iso, julkinen suku paineita nykyisille suvun jäsenille? Varmasti, voin vain kuvitella miten teinikapina-aika tuo tullessaan. Prinssi Harry on ollut jo aika villi nuori, saapa nähdä millaisia tulevista prinsseistä ja prinsessoista kasvaa kun koko maailma tuntuu olevan muutoksen edessä varsinkin arvo asioissa.
Koivunen, Elina
Kuninkaalliset
Otava, 2008
Otava, 2008
p. 319
Description from back cover:
What kind of a woman Cleopatra was? How did Norway's crown princess Märtha charm president Roosevelt? How the publicity affects these days royals' lives?
Entertaining reading experience with wonderful pictures puts together the history, facts and intriguing stories of the peculiar and fateful phases of the royals' lives. In addition with these days European royal families the book introduces royals from all over the world - as well as presentable group of other interesting royals from the past.
This was very interesting book. There's a newer edition of the book available which includes even Kate Middleton, for example.
Even in the opening words there's some reasoning of why people are so interested of the royals. While reading the book I started to speculate the reason myself too. Although, as a child, I played more of a servant than a princess, but still, even I couldn't avoid longing the royal life. My imagination has taken me to surprising relatives, inheritance mansions and even to meetings with Great Britain's princes. Even now a days, I sometimes find myself on a journey with the royals when ever they are in public, what ever the reason is.
I kind of understand why people think that royal life is worth of achieving, it's seen glamorous and dreamy. The royals are rich (well, most of them are, or at least are living the life of a rich), they are privileged, usually they live in a castles, dress nicely, looks beautiful. But in my opinion, there isn't really more of it.
As a some kind of a perfectionist I do like, in some twisted way, all the etiquette and the little but important details in everything which is linked to the royal way of life. But on the other hand, it's just plain awful. The future has kind of already decided for you from the day you are born, especially if you are the heir to the crown, and even if you aren't, you still have to be perfect, because if you aren't, the media will notice and report everything you do, and then you will be a distress to your family. The Great Britain's royals are maybe the most known royal family, actually their occupation really is celebrities. They are professional celebrities from the day they are born. You can't really practice any other profession, especially if you are the heir to the crown. If you would like to be a cook and start your own restaurant, yes you could go to school, that's even encouraged, but there's just no way you could start up your own restaurant. After all, you wouldn't even have time for it because of all the tasks of representing which will take most of your time. Although, I don't have a clue what kind of tasks these even are, but it seems they take a lot of time and there doesn't seem to be time left to anything else...
Can the king or princess just put up their feet on sofa, dress in pyjamas for all day, watch Little Britain and eat chocolate? What would happen if the heir to the crown announces to be gay? What if there's someone in the family who is awfully introvert? How that one could ever manage with all the tasks of representing and how awful their lives would be if they always have to do something they really hate? What if you would fall in love in a real common if even the middle class is debatable option for marriage? What if you have an atheist in your family, or even if the heir to the crown is atheist? Does royals really have freedom of speech? Does the royals have others in their inner circle than nobles and middle class? How hard it is to find "suitable" mate among the nobles who wouldn't be at least a distant relative (it seems that all European royals are relatives with each other and most of the nobles are at least somewhat of a distant relatives)? How does royals spend their free time in the first place? Why the royals don't seem to have disabled children, or are they just so well kept from the media that no one really knows about them (I'm quite sure that most of them were actually killed a long times ago and maybe aborted sometimes)? Of course there's few members which are mentioned as imbeciles, what ever it has meant back then. There's a lot of diseases in the royal families, I'm sure of it, because of the close relative marriages and actually the haemorrhagic disease is well known which originated from the Queen Victoria. Of course, there's not lot of talk about the diseases of the royal family except some exceptions like Sweden's princess Victoria's anorexia.
So many questions, few answers. I kind of understand why they don't want these kind of things in public, there has to be even some control over their personal life. Maybe this is the thing that really intrigues people. There's some kind of a mystery in royals. You know lot of them but still not all. I also admire how the royals can really know their relatives for very back in time and they really know something about even the oldest ones (at least how they ruled). Of course, there are some speculation of some relatives. The royal affairs weren't unusual in old days. Without DNA tests we can't really be sure what has been done and with who. These days the bastards are easily found and there even are some.
It's kind of my secret vice to admire, follow and play the royal life. I know I would be miserable if I would really be born in a royal family, I don't think it would suit me, but still, who wouldn't dream of secured living and try to achieve it, influence wouldn't be bad thing also, I would know many targets where to direct my help. The life would be restricted but limitless in other ways. Restricted in a different way than for commons. But I wouldn't want to be all-powerful Queen. There would be too much responsibility and I believe I would be a very bad ruler.
So, the book got me thinking. It had interesting knowledge from the past and present royals, although I already knew most of the things from the most known royals. There were many tragic stories. Does the big public family bring pressure to the present family? I'm sure of it, I can only imagine what kind of rebellion the teenaged royals could encounter. Well, Great Britain's Prince Harry was quite wild when he was younger, we'll see what becomes of the youngest princes and princesses when they are growing in this revolutionary world where all the values are in a change.
7.1.17
Lukumaratooni / Reading marathon
English below
Blogeissa on meneillään lukumaratooni 1. - 8.1. välisenä aikana. Luetaan 24h (tauot lasketaan mukaan).
Päätin vihdoin osallistua. Olen halunnut osallistua lukumaratooneihin jo jonkin aikaa mutta ne ovat aina osuneet huonoihin aikoihin. Nyt oli aikaa. Tai ainakin luulin niin.
Kyseessä on siis Klassikkojen lumoissa -blogin järjestämä talvi-iltain maraton 2017.
Aloitin maratoonin oikeastaan jo 5.1. klo 17:38 mutta nukahdin jo heti ensimmäisen sivun jälkeen. Totesin olevani liian väsynyt maratoonaamaan joten päätin aloittaa hyvien yöunien jälkeen.
Aloitin maratoonin siis uudestaan 6.1. klo 19:11. Minulla oli Charles Dickensin Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kesken joten jatkoin kirjaa sivulta 314.
Sain Pickwickin 1. osan luettua klo 1:39 eli päädyin sivulle 452. Pickwick ei ole oikein iskenyt joten en jaksanut jatkaa 2. osaan vaan vaihdoin heti perään kirjaa. Aloin lukea Elina Koivusen Kuninaalliset - Valtaa ja vallattomuutta.
Menin nukkumaan klo 4:35.
Seuraavana päivänä pääsin kirjan ääreen vasta klo 16:04 ja jatkoin Kuninkaallisia. Silmät alkoivat painaa klo 18 joten nukahdin ja sen jälkeen en olekaan lukenut enää sanaakaan joten Kuninkaalisissa päädyin sivulle 120.
Sivuja tuli luettua 258 kahdesta kirjasta. Aika onnetonta etten sanoisi. Lukutunteja kertyi ehkä vain n. 13h kokonaisuudessaan. Ehkä seuraavalla kerralla maratooni onnistuu paremmin (ja toivon mukaan saan tuon Pickwickin vielä joskus luettua).
There's reading marathon going on in blogs on 1. to 8. of January. The idea is to read 24 hours (the breaks are counted in).
I finally decided to attend. I've wanted to attend long time ago but every time the marathon has been on a very bad time. Now I had time. Well, I thought so.
Blogeissa on meneillään lukumaratooni 1. - 8.1. välisenä aikana. Luetaan 24h (tauot lasketaan mukaan).
Päätin vihdoin osallistua. Olen halunnut osallistua lukumaratooneihin jo jonkin aikaa mutta ne ovat aina osuneet huonoihin aikoihin. Nyt oli aikaa. Tai ainakin luulin niin.
Kyseessä on siis Klassikkojen lumoissa -blogin järjestämä talvi-iltain maraton 2017.
Aloitin maratoonin oikeastaan jo 5.1. klo 17:38 mutta nukahdin jo heti ensimmäisen sivun jälkeen. Totesin olevani liian väsynyt maratoonaamaan joten päätin aloittaa hyvien yöunien jälkeen.
Aloitin maratoonin siis uudestaan 6.1. klo 19:11. Minulla oli Charles Dickensin Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kesken joten jatkoin kirjaa sivulta 314.
Sain Pickwickin 1. osan luettua klo 1:39 eli päädyin sivulle 452. Pickwick ei ole oikein iskenyt joten en jaksanut jatkaa 2. osaan vaan vaihdoin heti perään kirjaa. Aloin lukea Elina Koivusen Kuninaalliset - Valtaa ja vallattomuutta.
Menin nukkumaan klo 4:35.
Seuraavana päivänä pääsin kirjan ääreen vasta klo 16:04 ja jatkoin Kuninkaallisia. Silmät alkoivat painaa klo 18 joten nukahdin ja sen jälkeen en olekaan lukenut enää sanaakaan joten Kuninkaalisissa päädyin sivulle 120.
Sivuja tuli luettua 258 kahdesta kirjasta. Aika onnetonta etten sanoisi. Lukutunteja kertyi ehkä vain n. 13h kokonaisuudessaan. Ehkä seuraavalla kerralla maratooni onnistuu paremmin (ja toivon mukaan saan tuon Pickwickin vielä joskus luettua).
There's reading marathon going on in blogs on 1. to 8. of January. The idea is to read 24 hours (the breaks are counted in).
I finally decided to attend. I've wanted to attend long time ago but every time the marathon has been on a very bad time. Now I had time. Well, I thought so.
The marathon is held by blog called Klassikkojen lumoissa and the marathon is called winter nights' marathon 2017.
Actually, I started the marathon on 5th at 5:38pm but I fell asleep right after the first page. I noted I was too tired to start a marathon so I decided to start it next day after a good nights' sleep.
So I started the marathon again on 6th at 7:11pm. I had one book unfinished so I decided to continue with it. It was The posthumous papers of the Pickwick club by Charles Dickens which I started from the page 314.
I finished the first part of the book at 1:39am and I ended up at page 452. I wasn't really fond of the Pickwick club so I decided not to continue to the part 2 but I changes book right after. I started to read Kuninkaalliset - Valtaa ja vallattomuutta (The royals - Authority and friskiness) by Elina Koivunen.
I got tired at 4:35am so I went to sleep.
The next day I started reading not until but 4:04pm and I continued with Kuninkaalliset. Again I got tired and I fell asleep about 6pm and after that I haven't read a word so I ended up on page 120.
I read only 258 pages from two different books. Quite weak performance. A real reading hours were approximately 13 hours as whole. Maybe next time I will be more successful with new marathon (and hopefully I will finish the Pickwick club someday).
31.12.16
Uusi blogi / New blog
Tein uuden blogin ystäväni innoittamana. Hän on suunnitellut aloittavansa haasteen tehdä blogi jossa kertoo joka päivä jotain kappaleesta jolla on jokin merkitys hänelle. Mikä merkitys tahansa. Lemppari, inhokki, muisto tms. 365 päivää, 365 biisiä. Hänen bloginsa löydät täältä jossa hän avaa hieman enemmän haasteen ideaa
Innostuin ja haluan kokeilla samaa. Musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni ja se saisi olla vielä enemmänkin. Toivonkin tästä haasteesta olevan hyötyä musiikin suurempaan merkityksellistämiseen itselleni ja kenties herättelemään ajatuksia musiikin takaa.
Toki, jotta tämä blogi ei kuolisi yhden vuoden jälkeen, tai, jos välillä haluaakin vaihtelua (tai jos tämä haaste epäonnistuu), aion julkaista täällä muitakin haasteita joita minulla on muistissa vino pino tuolla pääblogini puolella.
En kuitenkaan aio blogata täällä pääblogin puolella. Tästä on enemmänkin nykyään tullut eräänlainen kirjablogi jossa satunnaisesti on myös muuta. Tein siis ihan uuden jonka löydät osoitteesta www.lilithevolychallenge.blogspot.com
---------------------------------
I made a new blog inspired by my friend. He was planning of making a blog where he would tell about songs which have some kind of meaning for him. Whatever meaning possible. Favourite song, not so favourite song, memories etc. 365 days, 365 songs. His blog is here where he explains more of the idea behind the challenge. Although the blog is in Finnish.
I got excited and wanted to try it too. Music has always been near to my heart but it could be even nearer. I hope this challenge would be useful for me to make music more meaningful for me and maybe stir some thoughts behind the music.
Of course, so that this blog wouldn't die after a year, or, if I would like to have some change for awhile (or if this challenge fails), I will publish some other challenges too which I have saved in my main blog for future use.
I won't blog about it here in my main blog. This has become some kind of a book blog lately with occasional other things. I made a new blog which you can find at www.lilithevolychallenge.blogspot.com
Innostuin ja haluan kokeilla samaa. Musiikki on aina ollut lähellä sydäntäni ja se saisi olla vielä enemmänkin. Toivonkin tästä haasteesta olevan hyötyä musiikin suurempaan merkityksellistämiseen itselleni ja kenties herättelemään ajatuksia musiikin takaa.
Toki, jotta tämä blogi ei kuolisi yhden vuoden jälkeen, tai, jos välillä haluaakin vaihtelua (tai jos tämä haaste epäonnistuu), aion julkaista täällä muitakin haasteita joita minulla on muistissa vino pino tuolla pääblogini puolella.
En kuitenkaan aio blogata täällä pääblogin puolella. Tästä on enemmänkin nykyään tullut eräänlainen kirjablogi jossa satunnaisesti on myös muuta. Tein siis ihan uuden jonka löydät osoitteesta www.lilithevolychallenge.blogspot.com
---------------------------------
I made a new blog inspired by my friend. He was planning of making a blog where he would tell about songs which have some kind of meaning for him. Whatever meaning possible. Favourite song, not so favourite song, memories etc. 365 days, 365 songs. His blog is here where he explains more of the idea behind the challenge. Although the blog is in Finnish.
I got excited and wanted to try it too. Music has always been near to my heart but it could be even nearer. I hope this challenge would be useful for me to make music more meaningful for me and maybe stir some thoughts behind the music.
Of course, so that this blog wouldn't die after a year, or, if I would like to have some change for awhile (or if this challenge fails), I will publish some other challenges too which I have saved in my main blog for future use.
I won't blog about it here in my main blog. This has become some kind of a book blog lately with occasional other things. I made a new blog which you can find at www.lilithevolychallenge.blogspot.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)